Sivut

keskiviikko 10. lokakuuta 2018

KYLLÄHÄN


SYKSY SAA...
***
..pikapuoliin. Sanovat - No perhana! Sehän se roukkii sielunlaetoja. Tunttuu että sitä on myöny maattomat maasa ja syony sanomattomat sanasa. Apatijjaa meinaa lyyvä kehhiin ja laeskuus jäseniin. Kun vetasee ettoneet niin hetkeksi helepottaa. Tosin tää aamu olivaekija - johan tuo helepottaa.
***
Seon tätä kun on synkkä syksy eissä ja armoton pimmeys voettaa valon. Nurkat vilisee sanoja, mutta jos koettaa kaapasta niitä uusijokäöttöön, niin karkaavat läpi sormijen. Sanavaraston ovi oli taas jääny ravoleen. Vappaat sanat tekkee elämän hektiseksi. Näenpä seon ollu aena, joten eiköpä tuon jonkulaesen postaoksen lykkää tähänki hättään - irtohuulista.
***
Perkale noukka pystyyn ja antaa palaa. Mitä jos paskaa satasi. Seki oes hyvää. Miljoonat kärpäset ei voi olla väärässä. Vanahaa sanonttaa laenaten - Tae no en tiijä sittekää...? Tämmöstä massatouhuvahan on immeistenki keskuuvessa. Yksi alakaa julistaa mustaa valakoseksi, niin kohta on vaekka minkälaesta joomiestä peräassa hiihtämässä. Moni iliman suksija.
***
Jaa on tässä aevan ihimmeisiinni törmännä? Toesinaan sitä vaen on alakanna ihimettelemmään. Seon taetolaji, siinei tarvita suurija muskeleita. Avvaensanana voe käöttää: No kato perkelettä... Ihime ja kumma se tepsii. Tuttu asija saa uusija ulottuvuuksija kun alakaa ajattelemaan asijaa usijammalta kantilta. Ei paha!
***
Paskatejorijoesta en tiijä.../kato se koulupohoja..) vaen kovvaahan tuo meinaa mennä. Hattu meinaa piästä puota ja jallaat suttii kun on niin äkkilähtöjä. Vaen mitäpä tuo haetannee ku eijoo jarrujakkaa. Siinä se ihimeen lykkää jos siinä vaohissa huoku säelyy? Vaennäellä mennään.

Ei kommentteja: