Sivut

torstai 4. lokakuuta 2018

RUNO

SUURIN NIISTÄ ON RAKKAUS?
-
Olit ainoani!
Kuin ruoskansiima iskee
sanasi sydämeeni .
Odotin hellyyttä!
Surunkyyneleet valuvat
kuohuvina koskina
toivomuslähteeseen.
Odotin rakkautta!
Kovat sanat murskaa
rakentamani satulinnan
Odotin uskollisuutta!
Pilkkanauru raastaa
sieluni verille.
Odotin ystävyyttä!
Sain vain petettyjä
lupauksia.
Enään en odota,
enää en toivo.
Tyydyn siihen
mikä oli minua varten.
Kourallinen
aurinkoisia päiviä.
Eikö se ole yhdelle
aivan tarpeeksi?
-Oiva Pennanen-

Ei kommentteja: