KOPRA-102

- Jumaliste, minä en ainakaan halunnut! Aja äkkiä kauas, ennen kuin liekit näkyvät, Mörtti itkukurkussa sopersi.
- Poraa nyt siinä! Olet sinä kanssa yksi värkki. Puheissa niin miestä. Sitten kun jotain yrittää niin alkaa märisemään. Sait sen kuitenkin palamaan. Hyvä! Nyt ajetaan Pikkulaan?
- Minä ainakin haluan nukkumaan. Saatana, monta yötä mennyt ketuille. Missä nukutaan?
- Kotia ei kannata mennä. Isäntä repii kappaleiksi, Mörtti sanoi.
- Minäpä tiedän. Siellä kuusikossa on autio talo. Kaverit hei! Onko äidintissiä ikävä, vai lähetäänkö kimpassa koisimaan sinne taloon. Olen ollut siellä ennenkin. Siellä on hyvät vuoteet ja paljon tilaa, Simo sanoi
- Joo me tiedetään, oltiin kerran Mörtin kaa kimpassa siellä. Pöllittiin kaljakoppa ja muutettiin se kuseksi, Vesku sanoi - Minä ajankin suoraan sinne. Himaan kantsi mennä. Siellä vain tappelevat.
***
Pikkulan kylänraitti oli aivan hiljainen. Pösö vieri hitaasti sen halki. Elokuun kuutamo loi hopeaisenhunnun yksinäisen talon ylle. Kuusikko seisoi pelottavan mustana talon ympärillä. Oli aivan tyyni, varmaan oli tulossa hallayö.
Vesku kaarratti Pösön aivan talon eteen ja kaikki kolme nousivat autosta. Simo nykäisi ovea, mutta se olikin saanut esteeksi suuren munalukon. Simo hätkähti, jokohan poliisi oli kintereillä. Äsh... ne mitään tajua. Hän huomasi eteisen ja talon kulmauksessa tukevan kepakon, nojaamassa seinää vasten. Vihaisesti kaartava kepakko osui eteisen suureen ikkunaan. Kilisevä ikkunanlasin helinä kuului hiljaisessa yössä kauas.
***
Nimismies Verneri Kopra oli ammentanut valtavan annoksen muusia lautaselleen. Annoksen kruunasi nakit ja kermainen kastike. Kopralla oli hirmu nälkä.
Solakka Laakso katseli hiukan huvittuneena ruuan paljoutta. Laihdutuspuheet ja käytäntö ei oikein kohdanneet.
Ahmien Kopra alkoi kauhoa muusia suuhunsa. Huomasi, että mies tykkäsi ruuastaan. Laakso yritti muutaman kerran käynnistää keskustelun, mutta huomasi sen toivottomaksi. Kopra korkeintaan murahteli vastaukseksi. Kopran lopetellessa annostaan Ruha saapui paikalle kylmästä hytisten:
- Kyllä vain se on toisilla erilaiset nuo elämisen puitteet. Täällä lapetaan herkkua naamaan. Huonomman katon alla syntynyt saa kärvistellä tuolla kylmän armoilla.
- Joo, se kato pitää nuorena opiskella sen verran, että on hyvät ja lämpimät työolot, Laakso heitti.
jat.