KOPRA--96.

Pankkivirkailija Irmeli Koppelo, iso ja vankkatekoinen nainen järjesteli raha-asioita. Taas oli kohta päivä pulkassa. Pääsisi jälleen salille punnertamaan painoja ja viemään jumppaohjelman läpi. Sen jälkeen omaan osakkeeseen vähän lepäämään. Illalla sitten hiukan viihteelle. Ehkä huurteinen pari.
Irmeli kuuli ulko-oven käyvän. Nopeasti hän oli valmis palvelemaan asiakasta. Odottavasti hymyillen hän katsoi ovelle. Hän hämmästyi kun teinipojan oloinen mies astui ovesta sukkahousu naamio kasvoillaan. Pojalla oli jokin vaate kätensä päällä jolla osoitti virkailijaa.
- Tämä on ryöstö. Setelirahat tuohon muovipussiin, Simo komensi. Hänen poikamainen äänensä meni jännityksestä aivan kimeäksi.
- No, no poju! Onkos se sormi joka minua osoittaa pistooli? Mene kuule hiekkakasalle leikkimään leikkejäsi tai minä tulen ja lopetan leikit lyhyeen, Koppelo sanoi ja nousi täyteen satakahdeksankymmentä pituuteensa.
Simo valahti kalpeaksi ja säntäsi ovelle päin. Koppelo nauroi härskisti ja huusi perään:
- Hei rosmo! Sinulla jäi tuo muovikassi. Irmeli Koppelo jatkoi töitään kuin ei mitään olisi tapahtunut. Ensin harkitsi, että soittaa poliisille, mutta huomasi sen vaihtoehdon aivan huonoksi. Illan suunnitelmat menisi ihan pilalle. Puhuupahan huomenna johtajalle. Tehköön kuin haluaa!
Simo ja Mörtti juoksivat peräkanaa autoon ja saman tien Pösö lähti Turhalan suuntaan. Rauhallisesti. Kukaan ei siihen huomiota kiinnittänyt.
- Saatanansaatana! Perkeleen amatzooni! Vittukin oli korkealla kuin hirvellä. Se oli kyllä viimeinen pankkikeikka minulle. Jumaliste kun hävetti. Meinasin minä sitä akkaa potkasta vittuun, mutta en kehdannut sotkea kenkääni.
- Kuka se nyt munasi? Mörtti uskalsi tiedustella.
- Pää kiinni! Mietitään miten saadaan syömistä.
***
Koprasta tuntui tilanne epätoivoiselta. Tuntui, että kaikki oli jo tehty, eikä mitään saatu aikaan. Ajatus etsi kuumeisesti seuraavaa siirtoa. Kuitenkin kaikki tiet oli kuljettu loppuun. Pojat? Pirustako niitä osasi etsiä. Suo oli laaja ja pohjaton. Vaatii vain lisää uhreja. Parempi pysyä kovilla mailla.
Kopra käänsi kylkeään Matkapirtin pehmeällä vuoteella. Puron Penttikin oli pysynyt kotonaan. Tosin ei ollut uusia ruumiitakaan tullut. Tanen sakki? Se kyllä epäilytti vieläkin, vaikka Tane oli selvästi avoin ja yhteistyöhaluinen.
jat.