KOPRA--92

Ovesta tulvahti kolea ilmavirtaus lämpimään autoon Veskun avatessa oven.
- Kuinka helvetin paljon se kello jo on, Simo kysyi.
- Varttia vaille kaksitoista. On tosi kylmä tuuli, sanoi sisälle tullut Vesku.
- Taisipa Huiman keikka kusta pahasti, Mörtti huomasi.
- Ei Toki! Se vain siirtyy ensiyöhön. Eihän tässä ole monta tuntia kun jo hämärtyy. Katsohan Mörtti sieltä lokerosta onko siellä mustaa eristysnauhaa. Muutetaan vähän tuota rekkaria. Jos vaikka joku sattuu poikkeamaan tässä lepopaikalla. Varmasti poliisilla tiedossa tämä auton lainaus. Jokohan Pena lienee saanut autonsa takaisin. Sehän jäi melkein yhtä hyvään kuntoon lainauksen jälkeen. Hähhää! Moottori vain ei enää käy, Simo selitti.
- On täällä kaksikin rullaa. Vesku tuossa on. Sinä oot parempi laittamaan.
- Ok, tapahtuu! Vesku sanoi ja meni ulos.
- Onko polttoainetta minkä verran? Simo kysyi.
Mörtti kumartui katsomaan. - En minä tiedä mikä viisari sitä näyttää. Kohta se Vesku tulee. Se tuntee autot.
- No niin ja sillä lailla! Nyt ei se omistajamuijakaan tunne omaa autoaan. Tunnukset on kokonaan uudet. Pimeässä menee kuin väärä raha.
- Paljonko on löpöä tankissa, Mörtti kysyi. - En tiedä mikä mittari sitä näyttää.
- Löpö kyllä riittää. Vasta vähän vajaa. Oli se muori vasta tankannut.
- Hei jätkät! Välähti mieleen miksi odottaa yötä. Onhan täälläkin pankki. Tuolla on OP. mainos. Kyllä Huimassa varmasti pankki on. Sinne ole matkaa kuin reilu kymmenen, Simo sanoi.
- Meinaatko, että putsataan pankki? Ei taas sitä! Se on liian vaarallista, Mörtti sanoi.
- Mitä vaaraa siinä olisi? Ei kai ne osaa ajatellakaan täällä syrjässä, että voisi sellainen tapahtua.
- Minulle sopii! Te kaksi tietysti hoidatte hommat. Minä kyllä huolehdin, että auto liikkuu. Kestääkö nyt hermot? Vesku sanoi.
- Mörtistä en mene takuuseen. Minä en toista kertaa munaa. Se on varmaa. Tulkoon vaikka poliiseja tien täydeltä. Vaan tuo saakelin Mörtti! Lähetkö sinä?
- Kaveria ei jätetä. Menköön vaikka henki. Mukana olen! Mutta suuriin rahoihin siellä ei pääse käsiksi. Pieni pankki.
- Kun saisi kymppitonninkaan. Minulle puolet. Te saatte jakaa loput. Minä siinä pahimmassa paikassa olen. Meidän pitää vaan suunnitella homma.
jat.