Sivut

keskiviikko 12. syyskuuta 2018

RUNO

NAESEN NUUSAA-2
- No eijoo tuota näkynyt, pääsikö karkaamaan?
Miina sanoo - Jospa sattu nartun huomaamaan
Ei Kusti tiedä kuinkahan nyt oikein jatkaisi
hän änkyttäen kuitenkin Miinalle tuumasi:
- Hm, tuota....se on koiran kansa vähä vaikijaa
kun kyliltä sitä jatkuvasti etsiskellä saa.
-
- Vain istuhan nyt perseellesi, Miina touhuaa
ja Kustilla jo lemmenliekki aivan roihuaa
muuta kun ei keksi, hämillänsä virkahtaa
- Eipä tässä oikein kerkijä nyt istahtaa
Kun se Rekun ryökäle on kauas luistanu
eikä ole retkiltään kotiinsa muistanut
-
-Miksikäs se Kustilla tuo ruusu rinnassa
taitaapa se rakkauden tuli palaa pinnassa?
Ei sulla Rekku, minä tiiän, ole karannut
oot vain pienen hätävalleen mulle laatinut.
Vaen katoppa kun Miina pistää kättä kaulalle,
ensin pannaan huopahattu seinänaulalle.
-
Miina pistää toimeksi ja suukon suikauttaa
tämä temppu hölmistyttää Kusti reppanaa
Jäykkänä kuin rautakanki Kusti tollottaa
tokkopa hän asiaansa koskaan esiin saa.

- Tuota minä... ajattelin..yrittää taas mies
toki Kustin ajatukset Miina täysin ties
hänellä on kokemusta miehistä jo kauan
takoahan täytyy aina hehkuessa rauan.
-
- Elähän nyt hättäele, raohoittaapi nainen.
- Mulla tässä valamistuupi kahavija jo vainen
siirryhhän ny pöyvän iäreen ota siitä pulloo
kyllä niihin asioihin joku tolokku tulloo.
-Oiva Pennanen

Ei kommentteja: