OSAT VAIHTUNEET.
-
Rennosti istahdan keinutuoliin,
paneudun hetkeksi päivänhuoliin,
kopissaan isäntä murjottaa vain,
hätäisesti nuolaisun tassuuni sain.
-
Ketjun päässä siellä se olla saa,
joskus yöllä kuulen sen ulvontaa,
kun se kylmissään yksin ikävöi,
tuskin ruokakuppia tyhjäksi söi.
-
Lenkilläkin olen toisinaan käyttänyt,
pissipaikat sille tarkasti näyttänyt,
joskus hihnalla olen sitä hutkinut,
kun se liikaa on jälkiä tutkinut.
-
Joskus sille nakkaan mehevän luun,
ikkunasta katselen loisteessa kuun,
kun talonvahdintöissä se ahkeroi,
eipä nöyrempää vahtia olla voi.
-Oiva Pennanen-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti