- Kieltämättä ihmettelin, kuinka jo aloit... yritti Mari uudestaan väliin,
mutta Lilyn puhe jatkui kuin ei olisi vastausta edes kuullut:
- Minä tehdä järjestely. Minä ei voi jatkaa, Lilyn ääni muuttui epäselväksi. Ensin Mari luuli, että Lilylle tuli jotain, mutta sitten hän tajusikin sen johtuvan puhelimesta. Akku oli tyhjentymässä. Mari
koetti huudella puhelimeen anteeksipyyntöjä ja mainitsi akusta, mutta
ilmeisesti Lily ei kuullut enää häntä. Vilkaisu näyttöruutuun vahvisti asian, se oli pimeä.
Paavo ilmestyi ovelle itseään pyyhkeellä kuivaten. Mari kertoi Lilyn
puhelusta ja kuinka puhelin oli tehnyt tenän juuri, kun Lily oli ollut
kertomassa jotain tärkeää. Paavo hymähti rauhoittavasti:
- Kuulepas nyt, mikäli nyt yhtään tunnen serkkuasi, hän on maailman
johtavimpia liioittelijoita!
Paavo asteli vuoteen viereen ja kierähti Marin viereen. Paavoa ei
näyttänyt Lilyn uutiset hetkauttavan mihinkään suuntaan. Maria
askarrutti yhä Lilyn kesken jäänyt lause. Hän oli lähes varma, että
kysymyksessä oli tällä kertaa jotain todella tärkeää. Pian Marin huomion
kuitenkin vei Paavo, joka kaivautui hänen pyyhkeensä alle virne
kasvoillaan.
Vaikka Mari oli ollut juuri levoton sekavine tunteineen, Paavon lämmin
syli sai hänet rauhoittumaan, ja asiat palautuivat oikeisiin
mittasuhteisiinsa.
***
Painostava painajaisuni veti Marin mukaansa syvälle hämäriin
syövereihinsä. Oli juhannusyö. Hän oli telttaretkellä Karin kanssa kuin
oli tapahtunutkin. Tapahtumat toistuivat samanlaisina siihen asti,
kunnes joen kummaltakin rannalta alkoi kuulua harakoiden räkättävää
naurua. Kari katsoi unessa kysyvästi Mariin, ja Mari ehdotti, että he
menisivät ajamaan ne pois. He juoksivat ympäri pikkuista saarta huutaen
ja käsiään heilutellen, mutta räkätys vain yltyi, ja rantojen pensaikot
alkoivat uhkaavasti heilua kuin ne olisivat eläneet. Mari huomasi,
kuinka jokin pitkä puu kaatui juuri silloin rannalta virran yli Karia
kohti, huuto pakkautui hänen kurkkuunsa
Mari säpsähti hereille ja kului muutama kymmenen sekuntia, ennekuin Mari
oli paikallistanut itsensä matkustajakodin kotoiselle vuoteelle, Paavon
viereen. Hitaasti hän veti ilmaa ja koetti haihduttaa mielestään ikävän
tunteen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti