Sivut

lauantai 25. marraskuuta 2017

KYTTÄ-3

- Otetaanko me reppuja matkaan, Marko kysyi ja kiikutti reppua kädessään.
Matti joka oli tottunut olemaan päättäväisempi suuria ratkaisuja vaativissa päätöksissä, ottikin taas johtajan roolin.
- Pitää ne ottaa. Jos sattuisi joku käymään kotona, niin heti hoksaa ettei olla koulussa.
- Hei, voidaanhan piilottaa reput. Viedään kellariin, siellä on se sepelitynnyri! Ei nyt kukaan sepeliä tarvitse... Kovalla pakkasella
ei pihalla ole liukasta.
- Joo, niinhän me tehdäänkin. Illalla vasta kun tullaan, niin haetaan reput sieltä.
Kiireen sävyttämällä innolla pojat veivätkin reput tynnyriin. Ovenraosta salaa kurkistellen pojat katsoivat, että ei pihamaalla olisi ihmisiä. Sitten juoksujalkaa kiirehtivät kadulle. Kadulla, näin laitakaupungilla kulki vain muutama auto tuprutellen pakoputkestaan pakkasilmaan haihtuvaa höyryä.
Pakkasta oli varmaankin toistakymmentä astetta, mutta pojat eivät antaneet se häiritä. Pipoa syvempään korville nykien, he kiirehtivät kaupunginkeskustaa kohti. Liikennettä oli jo ruuhkaksi asti. Pojat tulivat marketin takapihalle ja etenivät siitä parkkipaikalle.
- Kato Marko! Mitäs tuo äijä touhuaa? Äkkiä mennään piiloon ja seurataan, onkos tuo tekemässä jotakin kiellettyä?
- Mennäänkö tuonne tynnyreitten taakse piiloon? Sieltä näkee hyvin. Ukko ei varmasti älyä tänne katsoa.
Pojat kyykistyivät kaupan takapihalla olevien tynnyreitten taakse. Pojat seurasivat hyvin tarkkaan mitä autojen parkkipaikalla, autojen välissä puuhasteleva mies oikein teki.
- Masa hei! Kato se meinaa nyysiä tuon Opelin. Taisipa epäonnistua?
- Joo, Nyt hän yrittää tuota Nissania. Onnistuukos nyt? Hei! Se sai oven auki. Jos käräytetään äijä?
- Se on liian vaarallista. Tuollaiset rotat ovat vaarallisia. He saattavat vaikka tappaa. Minä olen lehdestä lukenut, Marko sanoi peläten ja painautui entistä alemmaksi.
- Paska! Ei se meille mitään tee. Noudetaan Herkko avuksi? Matti sanoi. Herkko onkin tosi kova salapoliisi. Ryllykkä kertoi isänsä kertoneen, että sellaista rosvoa ei olekaan joka Herkolle pärjää.
- Se Ryllykkäpä on niin mamis. Minä en sen juttuja usko.
- Marko, kato! Nyt se sai Nissanin käyntiin ja lähtee kadulle. Lähdetäänkö Herkolle?
- Sille pitäisi olla rahaa. Eikä meillä oo.
Ja mitäs se meille kuuluu. Lähetään kauppaan lämmittelemään.
jat.

Ei kommentteja: