Sivut

keskiviikko 15. marraskuuta 2017

AAVEITA

(Hjumor)
------------------------
MENNEESEEN palatakseni pittää asettaa koortinaatit semmoseen asenttoon että kuva pallaa puolivalamiseen asentoon. Muistelen että henki oli jättäny tomumajan työstämään pöytää, jolle mielikuvien synnyttämä kissa piti tutkimista varten nostaa, mittää siihen lissäämättä taekka siitä poesjättämättä. Tilanne oli jännä. Aevan palelin kun tsiikaelin tapahtumija katonrajasta.
***
PÖYTÄ OLI valamis ja suksuttelin kissaa jollaki kaopallisella moskalla. Ei napannu. Murahti vaen siihen kattoen että kohta pelekäsin olevani kollin persiissä. Kissat persoja lentävien suhteen!
***
TARKISTIN että olin tarpeeksi hajuton ja mavuton, ettei kolli äkkää. Toevoni panin näkymättömyyteen. Kellaotin kissan pöyvälle (tae se minä jossa ei henkiä) Ja valamistautuin toemenpitteeseen.
***
EI oekein vakkuuttanu menetelmän tehokkuus kun kissa karkas pöyvältä ja nousi puusta pitkään, eikä asijat mitkään tulleet sitä selekijämmäksi.
***
VAIN onko välijä kun kissalla yheksen henkijä ja Braunilla loput. Karvaton kissa vie tuhkatkin pesästä ja perästä kuuluu Sillanpäätä. Tango soettaa hanurija ja parraat pojat palakitaan.
****
SÄNKYJÄ kiertoon ja hellat kuumiksi, hirvenlihat tulille ja syömmään, nam. Tuskin maistus sullekkin. Sora narskuu hampaissa ja hiekkaa silimissa.
***
JALLAAT ristissä veskiin jonoja. Jonossa on tiivistunnelma ja eko paukkuu. Naapurissa tappelukoirat haukkuu, lihasta puutetta. Jo vaen. Kyllä tutkimustyö on hektistä ja rankkaa hommaa, mutta eihän sitä rahvas arvosta. Näin tuli taas yksi nollatutkimus lisäää. (vert,Himanen, kansa ei taijuu)

Ei kommentteja: