- Kun sinä pelkäät, että Lily alkaa touhuta niitä häitä omalla
tavallaan, niin mikset sitten ennättäisi hänen edelleen omalla tyylilläsi? ehdotti Mirja.
- Tuo ei ole tullut kyllä mieleenikään. Olen vain yrittänyt olla ajattelematta koko asiaa.
- Ehkä nyt olisi aika alkaa ajatella, painotti Mirja.
- Niin...
Mirja käänsi auton kauppakeskuksen parkkipaikalle. Ihmisiä oli
aamupäivästä vasta vähän liikkeellä. Mirja ajoi lähelle sisäänkäyntiä.
- Kas, kun et invalidipaikalle, naurahti Mari.
- No en nyt sentään! Hei, nyt se alkaa! Kohta kortit vinkuu!
- En kyllä aio mitään kräsää hankkia. Mutta jotain syksyistä päälle pantavaa tarvitsen.
- Tiedätkö, sain taas hyvän aatteen!!!!
- Minkä nyt tällä kertaa?
- Ideoidaan teidän häitä. Kuule, kerroit että muutatte parin viikon
päästä uuteen kotiin. Siinähän olisi hyvä sauma pitää samalla sekä häät
että tupaantuliaiset!!!
- Hmm, tuossa saattaisi olla ideaa, sulatteli Mari mumisten.
- Olisihan siinä! vahvisti Mirja pontevasti.
***
Oli iltapäivää kun Lilyn suuri auto vyöryi rakennustyömaalle. Alpertti katsahti merkitsevästi Hemppaa ja sanoi:
- Katos sinä Hemppa, taitaa olla tämä päivä niitä onnenpäiviä.
- Paljonko tahdotaan korotusta, sillä ei ole rahasta pula.
- Ei perkele olekaan. Siksipä homma pitää valmistella hyvin. Liian suuri korotus ei ole sekään hyvä ja vähäänkään ei tarvitse tyytyä. Minusta sellainen tuplat olisi sopiva.
- Sehän on kapitalisti! Marksin oppien mukaan riistolla saatuja rahoja voidaan siirtää proletariaatin lompakkoon surutta. Minä olen lukenut Parta Kallen kirjat tarkasti.
- Ei pidä olla liian ahne. Amerikassa on kovat lait. On se varmaankin tuokin ne opetellut. Tuplat minä tahon. Sinähän oikeastaan olet sivullinen. Mutta on vankempaa kahdestaan käydä fröökkynän juttusilla.
- Milloinka mennään? Minä olisin valmis vaikka heti!
- Helvetti ei aleta hätäilemään... Homma kusee varmasti. Katsellaan milloin se fröökkynä on sopivasti yksikseen. Kuuntelijoita se homma ei tarvitse.
- Lienee tuo vähän niinkin, vain minun mielestä kapitalistilta pitää viedä kaikki.
- Olehan nyt höpsimättä. Minä päätin että tuplat. Jos ei sinulle sovi, hankin toisen kaverin.
- Elähän nyt, kyllä minulle raha kelpaa. Ei tähän muita tarvitse värvätä.
- Sovittu! Vai pitäisi sitä vissiin jotakin touhuta, tulee se palkankorotuskin, Alpertti sanoi ja alkoi taas viskellä laudan kappaleita lavalle.
***
Lily oli loistavalla tuulella. Antoisa yö oli mennyt yli odotusten. Veri pulppusi vielä punaisena ja vahvana. Kari näkyi istuvan toimistossa omalla tuolillaan. Kevein jaloin, kuin liitäen, Lily kipitti toimiston ovelle.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti