MARI-193,

- Joo. Kovasti kiilteli Pentti Kuljun paljas päälaki, oli varsin hikeen
pukannut. Karilla on paksumpi kuontalo, ja vartevampi se on muutenkin.
Kyllä neiti itse tietää, ketä sai.. ja nai.
Lily aukoi suutaan kuin kala kuivalla maalla. Nuo röyhkeät,
rumanpuheiset köriläät seisoivat hänen edessään kuin mitkäkin ääliöt,
jotain oli tehtävä ja nopeasti. Niitä ei saanut päästää niskan päälle
hetkeksikään.
- Ja?
- Jos neiti tahtoo, että tämä jää meidän tietoon, tahtoisimme tuplapalkat
tämän Hempan kanssa, ilmoitti Alpertti selvästi ja tihrusti naista silmiään siristellen.
- Mitä TE luulla! Että minä yks höynäytettävä! Kuka teitä uskoa? Onko todiste minua vastaan, valokuva, video, mikä?!? Jos ei olla todiste, te nähnyt yks likainen uni! Hyi! Ulos te ukkelit!!! Minä teille tuplapalkka näytän! huusi Lily ja tempaisi luutturätin kouraansa.
Alpertti säikähti Lilyn rohkeaa asennetta, mutta Hemppa, juonimaan oppinut vanha kettu ei niin vain ollut säikäytettävissä.
- Luulleeko se että tässä ensikertaa ollaan pappia kyydissä. Se on tiukka paikka huomenna kun mennään Alpertin kanssa nuoren Kuljun porinoille. Loppuu sillä tuollainen ylimielisyys.
- Mitä sinä sanoa, sinä yksi kiittämätön luuseri. Minä sanoa sinut, kummankin irti. Te olla yksi syöpäläinen ja lutikka. Tällä minä sinulle näyttää kenen kanssa sinä alkaa peli pitämään.
Lilyn posket paloivat ja silmät katsoivat Hemppaa, että tällä meinasi polvet pettää. Lily huitaisi märällä luutulla päin Hempan naamaa. Ei auttanut vaikka hän yritti suojata kasvojaan hiekkainen kuravesi valui Hempan naamalta, kun luuttu läiski joka puolelta kohteeseensa.
Alpertti kurkisti oven raosta hätääntyneen näköisenä, käsi vispasi kuin olisi hänen naamaa luuttu tavoitellut.
- Tuota, tuota, neiti nyt rauhoittuu. Hempan kanssa vain leikittiin. En minä ole mitään nähnyt enkä kuullut. Saanhan neiti tulla aamulla työmaalle. Minulla sairas vaimo ja työ on tarpeen.
- Ei tippua, ei tippua ei mitään. Sinä olla yksi jukuripää, vakoilla minun työ. Ei, ei menkää äkkiä pois. Tai minä tappaa...
Lily otti pöydältä paperiveitsen ja heilutti sitä uhkaavasti. Hetkessä ukot katosivat että porraspuut kolisi. Lily ratkesi raikuvaan nauruun ja jatkoi kuin ei mitään olisi sattunut.
***
- Paavo, oletko ajatellut niitä juhlia?
- Pikkuisen. Nyt vaan on nuo rakennushommat tärkeimmät. Eilen oli jotain häiriötä toimituksissa. Kyllä saa ristiä kätensä kyynärpäitä myöten kun saa tuon savotan loppumaan. Ja vakuutusyhtiökin koittaa luistella vastuustaan, mutta en kai ole turhaan suuria vakuutusmaksuja maksanut. Pakko tulla oikeudenmukainen päätös. Ukkonen se oli joka talon poltti.
- Tuli se oli kulta pieni. Ei siinä ukkoja näkynyt, Mari kiusasi.
- Minä sinulle ukkoa näytän, Paavo sanoi ja kaapaisi Marin syleilyynsä.