Eräänä sateisena iltana, kun muut olivat jo lähteneet, Lily
oli tehnyt ratkaisevan avauksen. Hän kertoi käyneensä vaihtamassa
päälleen läpikuultavan sifonkileningin, jonka himmeäkuviollinen kangas
ei jättänyt paljoakaan arvailujen varaan.
Kari oli ollut kumartuneena piirustusten puoleen, kun Lily oli palannut ja ojentanut tälle lasillisen sherryä. Kari oli tuijottanut häntä ensin epäuskoisena, mutta siemaissut lasin tyhjäksi saman tien. Lily kikatti kertoessaan, kuinka hän oli ollut kuolla kylmästä kosteassa parakkirakennuksessa. Nännit olivat töröttäneet sifongin alla kuin kävyt.
Häneltä oli ollut jo rohkeus pettää, kun mies oli sitten yhtäkkiä heittänyt lasin kädestään ja vetäissyt hänet itseään vasten rajulla otteella.
- Ooh, se suomalainen mies! Se niin alkukantainen! Sinä tietää! Lily
kihersi posket punoittaen. Mari leikkasi palan kakkua salatakseen
hämmennyksensä. -Niin, tiesihän hän, mutta... Mari pakotti kasvoilleen aidon kiinnostuneen ilmeen ja kehotti Lilyä jatkamaan.
Hurmioitunut ilme kohosi Lilyn hoidetuille, sieville kasvoille. Hän istahti kevyesti tuolin laidalle, kurkotti palan kakkua alkaen herkutella juttelun lomassa:
- Oijoi, sinä ei tietää Mari mihin vimmaan saada Karin syttymään. Sinä
tietää Lily ei olla se viimeinen teeri? Vai miten se mennä? Minä tietää
mistä mies saada melkein se hullu. Oijoi, vieläkin värinät muistaa. Ooh! se olla jotain ennen kokematonta. Kari olla kuin villi mies, hihii ja Lily villi ja estoton nainen. Me rakastella pitkään ja kiivaasti. Kari sanoi, ettei koskaan ole saanut naista niin täydellisesti! Kari olla vahva, olla koko yön siellä rakastellen ja nauttien.
Marikin oli ottanut kakkua. Kakku oli todella maukasta, mutta Mari ei juuri makua tuntenut, kun hän poimi joka sanan Lilyn huulilta, tuntien sisällään paloa joka toi mieleen yhteiset yöt Karin kanssa. Yhtäkkiä hän muisti että hän kantoi sydämensä alla sellaisen yön seuraamusta. Pahanolon tunne hyökkäsi Marin yli ja hän syöksyi vessaan suutansa pidellen.
Marin palatessa vessasta, Lily oli heittäytynyt sänkyyn selälleen hieroen voimakkaasti rintojaan.
- Oi kun minulla ikävä Kari. Mutta hän kieltää, että saada tulla vasta illalla, työaika jälkeen. Mutta sinulla paha olla?
- Voin aivan hyvin, tuo makea kakku vaan alkoi etoa. Niin kerrohan mitenkä
love stoori jatkui?
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti