- Hyi helvetti. Sinähän mätänet sisältäpäin vai luiskahtiko sinulla kourallinen sitä luomua housuun?
- Siinäpähän arvaile..! Joko se alkaa kiima mittari nousta lukemiin? Reeta tuumaa ja pyllisti Jaskalle viehkeästi. Jaska läpsäytti jo Reetaa kankulle ja sanoi:
- Pitää saada muutakin tuoksua kuin ripulipaskan hajua. Kuinka tuo olisi jos ruiskautat illotiiniä niin ne satiaisetkin kuolee.
- Helvetti jos et vaikene satiaisista, niin minä näytän.
- Sen kun näkisikin? Voisi tehdä melko mukavaa.
- Vielä saat vaikka nuolaista, jos vain ei sisu mene kaulalle, Reeta sanoi ja leikkaili vehnäpitkosta paksuja paloja.
- Minähän en kenenkään kusisaumaa ala nuolemaan. Kepillä saatan sorhasta jos tässä nyt alkaa pikkuisenkaan siltä tuntua.
- Voihan saakeli. Toinenko velttomulkku ois tässä passattavana. Jallulla ei ole terhakoitunut enää vuosikausiin. Ja sinulla ei oo nyt haluja. Voi taivaan taatto. Millekähän tässä nyt rupeaa? Pitiköhän tuo Peräläinen kutsua? Peräläinen tietää mitenkä nainen tyydytetään. Siinä silmät iskee tulta ja perse laulaa, se-litti Reeta.
- Elähän nyt hönkyä. Katsotaanpa tilannetta sitten kunhan juodaan kahvit. Vain niinpä tuo kusettaa, saako tuolla uudessa osastossa käydä tiristämässä.
- Sen kun menee vain. Vaan sitten sinne ei jäädä asumaan. Minä jo kaasin kuppiin hölläkevettä.
Jaska meni vessaan. Hän oli kovin huolestunut, kun ei tuntunut olevan yhtään sinnepäin. Ellin kansa riitelykö oli vienyt halun ja kyvyn naisiin? Reetan kanssa jos epäonnistuu on se kohta koko kylän tiedossa..
Mitä kummaa tässä keksisi, että ei menettäsi mainettaan kyvykkäänä uroksena.
Jaska koitti muistella viehkeää kulttuurisihteeriä. Mielessään hän riisui Piritta-Anneliinan vaatteetkin, mutta ei sekään saanut mitään kiimavirtauksia aikaan.
Jaska avasi vessanhyllynoven ja näki siellä Reetan hajusteita. Hän avasi yhden purkin.
Rasian kannessa oli hoikan, kurvikkaan naisenkuva. Hän nuuski sisältöä, mutta eihän se tehnyt vähäisintä vaikutusta.
- Johan on helvettiä, mitäs tässä nyt tekisi! Lempo kun tulikin Reeta mieleen. Pitäneekin juoda vain kahvit ja keksiä jokin veruke, Jaska päätti. Muka sepalusta napittaen palasi tupaan.
- Sehän olikin tiukalla. Ei kai Jaskallakin jo niitä miesten vaivoja?
- Paskaa ätkistin. Maha niin pirun kovalla, että meinaa persereikä haljeta.
- No, saitko sinä jälkeläistä aikaan?
- Totta puhuen en. Minun pitääkin justiinsa ryykätä apteekkiin risiiniöljyä ostamaan, kun kahvit juodaan.
- Tä? Mitä se meinaa?
(jat)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti