MIEHENMITTA -89

Toki hän tiesi, että Ellikin oli aika sikeä uninen, mutta ei oikein passannut riskeerata.
Aivan mahdottomiakin herätyksiä Jaska suunnitteli, mutta aina oli se että homma olisi äänekästä.
Viimeisin hän päätyi kompromissiin, että se oli korkeampien voimien tahto jos ei herännyt luonnonmenetelmällä. Niin marjareissuun olisi mentävä.
Onneksi oli mäyräkoiranperse säästynyt jemmaan. Neljä keskinkertaista putelia Jaska imaisi ennen nukkumaan asettumista. Hän luotti vahvasti siihen, että luonnonmukainen kusihätä antaisi herätyksen varmasti ajoissa. Elli ei huomaisi mitään. Mopoahan saattoi lykätä tienvarteen, ettei senkään räpätys herättäisi Elliä..
Eihän Ellikään niitä herkkäunisimpia ollut. Monesti meni aamulla nukkuminen pommiin. Jopa Jaska havahtui ensin. Täytyi toisinaan alkaa nykimään Elliä jo navettaan - tissinkoitolle.
Niinpä illan tullen Jaska imaisi keppanansa tuulensuojaan ennen kuin kähni Ellin kylkeen.
jat.