MIEHENMITTA--73.

Kuin rasvattu salama Jaska livahti leivinuunin katveeseen, sisälle tulevan katseilta. Sieltä sitten salaa kurkisti kuka vieras oli?
Reetakin koetti repiä jotakin vaatteenkutaletta alastomuutensa peitoksi.
Kohta kuului ovelta koputus. Reeta korotti äänensä ja kiljui:
- Vieras odottaa nyt vähäsen, että saan mökin pikkusen siistimpään kuntoon!
- Vaan minullehan tuo välttää, kuului Perälän Paavon jyhkeä ääni. Saman tien Paavo kiskaisi oven auki.
- Paavo perkele! Jaskalla pääsi ja hyppäsi housuja etsimään.
- Mitäpäs tuota turhan takia jättäisit homman puolitiehen. Urakoihan loppuun. Jää tuota reuhaketta minullekin, Paavo sanoi ja istahti soututuoliin.
- Menipä fiilikset. Sen verran säväytti kun yllätit. Jäähän seuraavaan kertaan, Jaska sanoi ja nyki housuja jalkaan.
- Jo saakeli se tuo Kitulainen onkin säikky mies. Ei se saanut taaskaan mitään aikaan. Ei vielä hipaissutkaan, Reetakin kohoili istualleen ja iski Paavolle silmää.
Jaska riensi pöydälle jääneen pontikkaputelin kimppuun. Hän kippasi siitä hyvin pitkän ryypyn ja katsoa muljautti Paavoa äkäisesti.
- Miten Kitulainen on kululla, Paavo kyseli jotakin sanoakseen.
- No, mistäpäs sitä mökkiläiselle tulee autot ja pelit, hyvä kun on tuo moponromu, että ei tarvitse aivan munamankelilla polkea.
- Jokos se Elli on sitä uuden mopon ostelua siunannut. Eikö se ollut ihan aamenta vaille.
- Perseelleen se meni koko homma. Mennytkin niin sekaisin tuo avioelämä. Elli on oppinut niin persoksi, että kutee joka jätkän kanssa. Minä jos ehdotan niin torrautuu. Enpäs oikein tiedä mille tässä alkaisi kun saa selipaattia seilailla viikkotolkulla. Kyvyt tässä mennee, kun on kovat paineet. Elli on niin äreä ettei paremmasta väliä. Ellinpä asioilla minä olen nytkin. Meinasin vaan hakea Reetalta putelin. Pikkusen helpottaisi tätä ankeutta.
- Joo siltähän se minustakin näytti. Sinulla oli rahat vissiin alushousujen takalakkarissa, Paavo nauroi.
- Eihän minulla ollut suorohommat mielessä ollenkaan. Tuopa Reeta aloitti puhumaan riettaita niin äljähti seisomaan. Ei Reetalla ole suuremmin vastaan niitä hommia.
- Tuo Kitulaisen homma ei paljon veriä väpsäytä. Vaan menisihän se Kitulainenkin jos se jotakin saisi aikaan. Vaan ei saakeli. Turhaa ähräämistä, jos sitäkään, Reeta tuhahteli.
Jaska otti taas pitkänryypyn ja ojensi sitten pullon Paavolle.
Paavo ensin pikkuisen empi, mutta otti kuitenkin pullon ja käytti sitä huulillaan.
/jat)