KOPRA--11

Kun väki huomasi poliisiauton tulevan ja pysäköivän kaupan eteen arimmat lähtivät luimistellen paikalta.
Tokihan poliisit tiesivät ilmiön, eivätkä kiinnittäneet siihen sen enempää huomiota. Pikkulan kunnanvaltuuston puheenjohtaja, kunnallisneuvos Köyry oli sattumalta paikalla. Hän riensi käsi ojossa nimismiestä vastaan näyttääkseen muille läsnäolijoille, että ei olla aivan turha mies! Hän hemputti Kopran kättä ja uteli:
- No, mikäs se virkavaltaa lennättää ja vielä näin aamusta päivää? Toisaalta on mukavaa kun vallesmanni käy täällä Pikkulassakin katsastamassa ettei laittomuudet aivan vapaasti leviä. Mutta mistä onkaan kysymys?
- No, katsotaanhan nyt. Jospa se siitä selviää. Jaaha, väistytäänpäs hiukan siitä oven edestä. Kauppaan ei toistaiseksi päästetä ketään. Voisitte aivan hyvin lähteä menemään vaikka tuonne toiseen kauppaan. Tämä kauppa aukeaa korkeintaan iltapäivällä, Kopra sanoi ja huiskautti kättään.
- Herraihme, mitä on tapahtunut? Onko kauppiaalle jotain sattunut? Eilen oli aivan terve, Körrin Impi taivasteli ja yritti tunkeutua eturiviin.
-Hmm, terveeltäpä tuo näyttää vieläkin, Kopra sanoi kun näki Pullin avaavan ovenlukkoa.
Pulli tervehti poliiseja kädestä, ei kuitenkaan sanonut mitään. Sitten poliisit astuivat sisälle. Pulli seurasi perässä ja lukitsi oven.
- Tuota... tänne päin, tänne konttoriin. Täällä se ruumis on, sanoi Pulli ja meni edeltä konttorin ovelle.
- Jaaha, vain näin se Putsarillakin loppui mainen vaellus. Laakso, soitapas ruumisauto. Sen ainakin näkee ettei tuossa enää ambulanssia tarvita. Tapahtumasta on jo aikaa kun veri on noin kuivunut. Ruha kartoitapa rikospaikka. Vieraat esineet ja vahingot merkitään muistiin, Kopra antoi ohjeitaan ja siirtyi kauppiaan kanssa katsomaan myymälän vaurioita.
Ruha alkoi tutkia ensin konttorin lattioita. Heti hänen silmiinsä sattui pöydän takana oleva sorkkarauta. Varovasti hän käsineet käsissä nosti sorkkaraudan ylös ja kirjasi sen muistiin. Syynäten kaikki kolot ja kaappienaluset hän järjestelmällisesti eteni aivan perimmäiseen nurkkaan.
Ruha huomasi kuivuneita verijälkiä suuren mappihyllyn vieressä. Hän laskeutui polvilleen ja kurkisteli kaapiston alle. Hänen huulensa supistuivat vihellykseen. Hyvin varovasti hän työnsi kätensä kaapin alle ja kohta hän veti paperiveitsen esiin. Ruha nousi ylös ja meni Kopran luokse.
-Minusta näyttää, että murha-ase löytyikin hetimiten. Eihän tästä voi erehtyä kun tässä on terä aivan kuivuneen veren peitossa, Ruha esitti löydöstään Kopralle
jat.