Sivut

tiistai 20. maaliskuuta 2018

KOPRA----3.


Mikään ei voisi mennä pieleen. Olihan hän niin monet päivät viettänyt varaston seutuvilla norkoillen, jopa varastossa. Tosin myymälähenkilökunta ei ollut sitä suopein mielin katsonut. Onneksi varastossa työskenteli myös Simon koulukaveri joka tosin oli kunnollisen perheen poika. Oli kouluaikana ollut kaveri ja häntä puolustanut. Aina Saku jotain järjesti. Tupakantumpin, jos ei muuta.
Varastossa oli pimeää. Vain korkealla olevat pienet likaiset ikkunat kajasti katuvalojen hajanaisia säteitä.
Simo napsautti ovenpielestä, tietämäänsä valokatkaisijaa. Vaiheittain, vilkahdellen putkilamput syttyivät, luoden valjua valoa pölyyntyneiden suojalasiensa läpi. Simo luotti ettei valoihin kukaan osaisi kiinnittää huomiota.
Välillä Simo keskittyi kuuntelemaan kuuluuko mitään. Hiljaista! Käytävää edeten Simo livahti lukitsemattomasta ovesta myymälän puolelle.
***
Putsari hytisi vilusta. Kovin huono oli sattunut taas tämä yöpymispaikka. Jokin vanha työmaaparakki oli kaupan takapihalla ollut jo vuosikausia. Siinä pihan nurkassa se nökötti kaikkien unhoittamana. Aikaisemmin siellä saattoi kortteeria pitää paikkakunnan ryyppyremmi. Niin kutsuttu Tanen sakki. Mutta nyt sakki oli löytänyt uudemman parakin, jossa oli kamiinakin. Tosin se uusi oli kaatopaikan välittömässä läheisyydessä. Siitä oli sekä hyötyä että haittaa. Ruokaa kyllä tuotiin joka päivä kaatopaikalle ja se takasi hyvän ruokahuollon myös kaatopaikalta löytyi kierrätystavaraa jonka saattoi markkinoita romuliikkeeseen. Ja saattoipa joskus löytyä jonkin viinapullon pohjalta ryypytkin. Lisäksi löytyi liimapurkkeja joista sai hyvät humalat imppaamalla.
Putsari ei oikein mahtunut muitten laitapuolenkulkijoiden seuraa, sillä Putsari ei osannut kunnioittaa toisen omaa. Hän olisi puhdistanut vaikka oman äitinsä, jos äiti olisi vielä elänyt.
Siksipä Putsari oli valloittanut hyssytysjengin entisen paikan itselleen, aivan yksityiskäyttöön. Nyt hän yritti kalastella unta parakissa. Resuinen kuormapeite ei paljon lämpöä pitänyt. Eikä Putsarin laiha keho paljon lämpöä tuottanut. Kuitenkin paikka aina roskalaatikot voitti. Ei ainakaan haju ollut niin kaamea. Tietysti parakissakin oli ne omat hajunsa mutta lievempinä.
jat.

Ei kommentteja: