TYÖNSANKARI.
- Mitempä seon tarennu?
- No ei oo rapijaa. Tosin tuo talavenpakkaset voettaa.
- Joo se sinä oot niin kylymäverinen, ettet vähästä lämpene.
- Tässon poeka joka ei mummojen keheruulämpimissä hätkähä.
- Mulla se tuo lämpö tekkee heleposti vaekeoksija. Ottaa henkeen ja heikottaa.
- Seon vaen luonteenheikkoutta. Ärijä asenne helteeseen aottaa kummasti.
- Taija asenteet aottaa tuossa hommassa. Vae milleppä meinaat alakaa.
- Joutenoluva yritän harrastaa. Päeväraha juosta rötköttää, että pahaa tekkee, vae ei kae tuota kehtaa kättä välliin panna.
- Pahaksi seon sullaki päässy. Ennen oli kunnija asija tulla omillaan toemeen. Sinäki vielä nuorimies. Onko ees viisipymppijä lasissa.
- Ehän ny sentään. Pari pykälää vaella. Vae kuka perkele se tämmösillä helteillä töetä? Kun mopolla ajaa höllöttellee mehtätietä mökille niin seon mahtavata.
- Ja firman piikkiin. Kalliiksi se tullee tuo joutilaijjen elätys.
- Voehan sen ajatella, että päeväraha on korvaos raskaasta mopolla ajosta.
- Aekoehin on eletty kun mopoajelutkin yhteiskunta maksaa.
- Näen on ja kun jaksaa ootella niin eläkehän se alakaa juota höllötellä.
- Joopa. Tojellinen työnsankari.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti