KOPRA--118.

- Lempi ja Topihan porukoivat yhä edelleen. He ovat sitä hempeämielistä porukkaa. Harmitonta ja syrjässäoleskelevaa. Tane puolestaan on pitänyt yhteyksiä vielä muihinkin ihmisiin. Pummaa keppanan, jos näyttää olevan mahdollista. Se Rampe onkin sitten peloittava tyyppi. Kuului sen Topin hakanneen henkihieveriin taannoin.
- Puron kanssahan sinä varmaan olet ollut tekemisissä? Ruha kysyi.
- Paljonkin olen kyytiä antanut. Varsinkin silloin kun Kitinä oli vielä vahvuudessa. Taisivat olla homppeleita. Oli se käytös toisinaan niin irstasta. Nyt muistankin. Kerran Pena soitti kyytiä mökilleen. Sieltä olivat Kitinä ja Rampe vietävä kaatopaikan maisemiin. Mikäs siinä sehän on minun ammatti. Mitä sivusta kuulin puheenvuorot olivat vihaisia. Varsinkin Rampe ärähteli. Taisipa pikkuisen ravistellakin siellä takapenkillä. Aika pehmeitä poikia olivat kumpikin. Jätin ne siihen tiehaaraan, kun se Rampe pyysi. Minulle se passasi. Pena oli jo maksanut minulle taksikyydin.
- Oho! Tuopa olikin hyvä tieto. Jaksatko muistaa milloin tuo tapahtui.
- En tohdi sitä niin aamenella sanoa, mutta oli joku yö silloin sen Putsarin murhan jälkeen.
Kännykkä soi Tauriaisen taskussa. Lyhyin sanoin hän lupasi saapua tilattuun osoitteeseen.
- Joo, leipäpuu humisee. Sen kutsua on kuultava jos meinaa tulevaisuutta ajatella.
- Sinulle kiitoksia tiedonjyvistä. Ne voi osoittautua hyvinkin arvokkaiksi. Näkemiin ja kiitoksia kahvista.
- Kiitokset on meidän puolella. Näkemiin!
***
Kopra istui toimistossaan allekirjoitellen juoksevia asioita. Asiat olivatkin jääneet rästiin Pikkulan murhien takia. Nyt oli terhakoiduttava ja etsiä murhaaja viimein esiin.
Vaikka Siitarin Simon puserossa oleva Putsarin veri tuotti edelleen huolta poliisille, niin kuitenkin poikien syyllisyys murhiin oli täydellisesti poissuljettu.
Tilanne kiukutti ja hermostutti. Vuosikausia unhotuksissa ollut tupakanhimokin oli palannut pätkittäin. Taas tuntui että tupakkaa on saatava. Ehkäpä toimistontytöt antavat myrkkypötkön helpotukseksi. Tulta hänellä löytyi itselläkin. Kullallehohtava sytkäri oli taskussa muistona tupakkaorjanpäivistä. Kopra hymähti. Ei tämä ollut enää akaukana siitä.
Kopra puki univormuntakin yllensä ja kouraisi taskua. Sytkäri oli vasemmassa taskussa, mutta mikäs se oikeassa?
jat.