KOPRA--109.

Tultaessa pitemmälle suoralle, Kopra huomasi huimaa vauhtia kiitävän Pösön.
- Nyt perkele eivät karkaa. Pistähän hälyt päälle ja anna rampan kalkattaa. Kyllä se Pösön peräpää alkaa vastaan tulla. Katsohan Laakso, kovin suuria riskejä kuski ottaa. Tuosta ei hyvä seuraa, Kopra huusi. Pösö otti tienmutkat melkein suoriksi. Laakso ei millään tohtinut ottaa yhtäsuuria riskejä ja alkoi jäädä. Kopra yllytti ja kiroili, mutta Laakso katsoi parhaaksi ajaa turvallista nopeutta, eikä reagoinut Kopran määräyksiin.
***
Vesku painoi Pösön kaasupoljinta jalka jäykkänä. Pikitielle tulo oli täpärä. Joku leipä-auto oli juuri saapumassa oikealta kun Pösö syöksyi tielle. Onnella ja nopealla ratinliikkeellä pakettiautonkuski onnistui välttämään onnettomuuden.
- Voi saatana kun oli lähellä, Mörtti hihkaisi ja pyyhki hikeä otsaltaan.
Simo seurasi takaikkunasta pääseekö poliisit kuinka pian metsästä tielle. Hän oli tyytyväinen kun Saabin keulaa ei näkynyt ensimmäisen mutkan peittäessä näkyyvyyden.
- Heh, sinne jäivät paskalakit! Ei niillä ole älliä sen vertaa, että näkisivät mihin päin me ollaan häivytty, Mörtti huusi, samalla innostaen Veskua lisäämään vauhtia.
- Tää menee jo sataaviittäkymppiä. Ei ne kytät uskalla ajaa näin kovaa. Ja niiden pitää käydä tienvierimökeistä kysymässä ovatko eksyksissä. Ne kun ei osaa lukea tien viitoista, Vesku mesusi ikivanhaa vitsiä.
- Älkää höliskö turhaan, kohta saat Vesku pistää parastasi, Simo sanoi, vilkuillen kokoajan taaksepäin Vesku vilkuili myös tausta peiliin, hän sen ensin huomasi kun hälytysvilkut alkoi näkyä jo melko lähellä, Saabin syöksyessä tienmutkasta. Veskun huomio oli liikaa kiintynyt taustan tapahtumiin. Liian myöhään hän huomasi kun tukkirekka tuli metsäisenmutkan takaa. Kauhusta kiroten hän yritti jarruttaa, mutta paukahtaen ajoneuvot iskeytyivät yhteen. Ilmassa oli tukkeja ja autonpalasia vähän aikaa, sitten poliisiautokin ehti vauhtinsa menettäneenä paikalle. Epämääräinen mytty joka vähänaikka sitten oli Mörtti, lojuu tuulilasin läpi lentäneenä tienpenkalla. Pösö mitä siitä oli jäljellä oli jäänyt rekan keulan ja ojapenkan väliin. Tukkirekka oli kallistuneena ojassa, kuitenkin pyörillään. Kuski laskeutui hytistä kalpeana, mutta ilmeisen vahingoitumattomana ja käveli poliisien luo.
- Siinäpä ei mitään ehtinyt. Tuli kovin riskisti tuo Pösö mutkasta. Mihinpä lienee ollut kiirus, kuski sanoi.
jat.