SKETSI

MUTRU.
***
- Mitempä se on toverilla menny.
- Kyllä kae sitä menny on, vaen tulopuoli on heikoella.
- Seon tärkeintä että liikettä on johonki suuntaa.
- Vaen kun se liike on niin riskijä poes suuntaan, tässon pijan puilla palijaella.
- Sama kae se näen kesällä. Palijo nuttuva kaepaa.
- Vielä se vinkkaki vihimoo. Miten suu sitte pannaan?
- Eikö se Katri laola, että tiukka mutru huuleen...
- Seki rouva on lapijoenu kultalusikalla evästä naamaan. Se mutruista tiijä.
- Niihän tuossa seiskassa oli että nyt on mutru melekonen. Pitäneekö paekkaasa?
- No sen arvasi. Poekonen mummon kimpussa, ei taija oekein iskijä pitkän päälle.
- Voe olla, vaen mitä se meille kuuluu.
- No perkele! Kuuluu kae se kun se Katri alavariisa hupattaa ratijossa niitä mutrujaan.
- Elä oia sitä niin henk,kohtaseti. Rahaahan se Katri koettaa tienata.
- Tulipahan vaen mieleen. Lähe mökille. Mullon koppa keppanaa. Poristaan naesista!
- Emmonä jouvva. Pittää joutuva kotiin, muuten saa kuunnella naespuhujaa.
- Kyllä seon sinkkuna mukavata. Saa olla. Eikö se ukkomiehellä oo se jakomielitilanne, ei tiijä ollakko, vae eikö olla?
- Voe kae se nuinki olla. Mennee se siinä ku ei aattele!