PUTELLI_136.
- Ole hyvä vaan. Kaikki on nyt retuperällä kun ei ole viljelypuolella ollut ketään. Järjestä asiat mielesi mukaan. Minäkään en tajua viljelyn päälle juuri mitään. Isä ei välitä ollenkaan. Elää omissa maailmoissa.
***
Elettiin jo keskikesän kauneinta aikaa. Putelissa oli saatu viimeiset heinät latoon. Oli aika hengähtää, ennen elonleikkuun alkua.
Mari oli hyvin tyytyväinen Timoon. Timo oli hyvin ahkera ja taitava käsistään. Työaika oli Timolle tuntematon käsite.
Aution pelloilla Timo ja Saku olivat ahkeroineet kaikki joutoajat. Jälkeä olikin syntynyt ja laaja, monta hehtaaria käsittävä komea aukio oli muuttanut maiseman kokonaan uuteen malliin.
Mutta Paavolla olivat asiat huonosti, hyvin huonosti. Ennen niin ryhdikäs olemus oli vain surkea, vapiseva, kumaraan painunut raunio.
Paavo makaili vain ja Mari olikin melkeinpä täystyöllistetty isänsä hoitajana. Raskastapa se oli ja monesti tuntui jopa ylivoimaisesta.
Kunnanlääkäri oli käynyt katsomassa eräitä kertoja, mutta antoi aika vähän toivoa Paavon toipumisesta.
jat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti