JATKIS-137

PUTELLI-137.
Tohtori sanoi, että elämisenhalu oli täysin
kadonnut ja mikään pilleri ei siihen auttaisi ollenkaan. Täytyisi tapahtua ihme, että elämä vielä voittaisi.
Se tietenkin oli Marista kovin ikävää kuultavaa, mutta Mari tiesi näin ikuisen jatkumon olevan. Vanhat väistyy nuorempien tieltä.
Eikä Mari joutanut suremaan. Hänen rinnassaan paloi rakkaudenliekki. Tunne oli vahva
ja voimakas. Jo siitä hetkestä lähtien kun oli Timon nähnyt Putelin ikkunasta, hän oli jo tiennyt kohdanneensa sen oikean.
Ja mikä parasta tunne ei ollut yksipuolinen
teininuorten ihastus, vaan kypsäänikään ehti- neiden ihmisten miehen ja naisen täysipainoinen ystävyys- ja rakkaussuhde.
Se auttoi jaksamaan sitä raskasta ja surullista työtä jota kuolemansairaan ihmisen hoito oli. Ja peläten lopullista hetkeä jolloin tuo kaikkien kunnioittama, jopa pelkäämä Putellin mahtava isäntä saisi levon.
Paavo elikin jo aivan omissa maailmoissaan. Välillä höpöttäen käsittämätöntä, välillä yhteen kohti tuijottaen. Mariakaan hän ei enään tuntenut. Isännän ääni oli vaiennut.
jat.