Kyttä saa sätkyn jos ei ole tekemistä. Joutilaisuus iskee kuin tauti. Joskus kun alkaa töllätä typeriä TV- ohjelmia, niin muutama minuutti ja mies on valmis hyppimään seinille.
No, Poliisi-TV toki pitää katsoa. Riippuen muistaako, eikä ole tärkeämpää tekemistä. Saa nauraa itsensä kipeäksi kyttien toilauksille.
Iltaa ajatellen ajelin iltapäivällä kaverin luokse. Kytän Mersu on liian tuttu Puhaltajan silmiin. Kaverin Audi oli sopivan vilkas jos sattuisi kiirettä pitämään.
Koitin vakuuttaa kaverille, että tuon auton ehyenä takaisin. Kehtasipa tuo ruoja epäillä, että luodinreikiä täynnä sekä lasit paskana.
Piti vihjaista hiukan tulevista jättipotista ja luvata, että maksetaan mitä polle aitaa sattuu kaatamaan.
Niin istahdin Audiin. Voihan pojat! tuntuipa kuin perse olisi jäänyt kyytistä. Tosi varovasti kärsi painaa nappulaa jalalla.
Vanha kelpo nokivasara tuntuikin rollaattorilta kun vertasi tähän menijään.
Helmikuinen ilta alkoikin jo tummua. Kello oli vasta kuusi. Kymmeneen olisi vielä neljä tuntia. Olipa sopivasti aikaa käydä pieni mukava mutka siellä rouva Mutkun kantapubissa.
Autoni jätin tietysti pikkusen syrjemmälle, eipähän Puhaltaja saanut tietää Kytän vaihtaneen menopeliä.
Astelin sisälle, ennakkoon varautuen, ettei Puhaltaja, tai joku muu hänen tapaisiaan olisi pubissa.
***
Pubissa oli jo täysi meno päällä. Kaljassakin löytyi ja maistui. Porukat kait olivatkin tulleet ottamaan vielä pienet irtiotot, ennen kuin arki ja työ velvoittaa.
Rouva Metku seurueineen eivät olleet kovinkaan suruissaan. Paremmin saattoi sanoa jotakin "Iloisesta Leskestä".
Tietystihän minua vitutti kun muistin monet kylmät yöt kun olin hakenut kuvakulmia rouvan pään menoksi.
Niille saataville ei löytynyt kai maksajaa. Kadutti hiukan se tinkimätön rehellisyys jota olin noudattanut siitä asti kun pääsin kivensisästä. Rahoja kun siellä Metkun kaapissa oli ollut suurempaankin puutteeseen.
Palkkasaatavat olisi voinut kuitata nipulla suuria seteleitä. Rehellinen piti olla muuten oli pohja pois koko hommalta.
Tokihan tiesin, että Puhaltaja- tyypin pikkukelmit eivät tämmöisissä, hienoimmissa paikoissa viihdy... Jokin räkälä tahi huoltsikan baari oli sopivammat.
Kulutin aikaa, seuraten ihmisten kännäämistä. Toki siinäkään ei paljonkaan katsottavaa ollut. Muutama juopunut nainen innostui nolamaan itsensä.
Kaitpa esittäen varsinaista miestennielijää kulki mieheltä miehelle puhuen rasvaisia sekä tyrkyttäen itseään miesten kopeloitavaksi.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti