Vanha, kunnon nokivasara rouskutti taatusti perseeni alla. Sepä oli yhtä sitkeä kuin olin itsekin. Aina valmis puurtamaan. Riippumatta ympäristöstä tai vuodenajasta.
Kurvailin Mersuni, siihen poliisiautojen ja siviiliautojen väliin. Kunhan nyt satuin parkin löytämään.
Näytti ettei Suomenmaassa ole mitään rikollisia eikä rikoksia. Poliisit siellä vain iskivät korttia ja puhuivat paskaa.
Semmoinen tuntuma tuli kun astuin poliisiaseman ovesta. Peli taukosi hetkeksi.
- Kyttä perkele! Nytkös piti lähteä valtion leipää hamuamaan. Joko omayritys laski persemäkeä upottavalle suolle, Oksa oli suu ammollaan kitisemässä.
- Syöpä sinä Oksa kissanpaska. Piru vieköön tänne en palaa. Ennen kerjään ja konttaan.
- Sot, sot, Kyttä! Vähemmästä on häkki heilahtanut, että pidä suusi soukalla, Oksa ätisi ja näytti keskisormea.
- Paskat, minä ala teidän kanssa ripulipaskaa rutisemaan... Onko se Kiimala missä?
- Mihinpä kiima ajaa? No, kait tuolla mörskässään. Se on pahalla päällä. Näin varoituksena kerroin, Oksa sanoi.
- Pitääpä mennä katsomaan.
Sen kummemmin koputtelematta marssin tuohon kaikista pyhimpään.
Kiimala tutki ruudulta jotakin. En älynnyt mitä lienee ollut.
- Kristallipalloksiko näyttöä meinaat? Joko murhaaja löytyi?
- Kyttä jumalauta! Vittuiletko?
- Enhän toki, kyselen vaan missäs vaiheessa juttu on? Varmaan ratkaistu jo kun väki vetää lonkkaa ja pelaa tuppea.
- Eipä juttu ole edistynyt yhtään. Metku on tietysti raatona. Siihen se pysähtyykin.
- On kai tekniikka löytänyt jotain. Sormenjälkiä? Karvoja, natsoja, nappeja. Ja kaikkea muuta rekvisiittaa. Entä murha-ase?
- Eipä niiltä ole mitään tippunut. Enkeleitä kai ovat olleet. Jos vaan noita uskoo.
- Eikö edes sulkia ole jäänyt? No, siihenpä sopimukseen. Oletko sen jo kirjoittanut?
- Eipä kait me tosissaan sellaisia tarvita? Uskotaanhan me miehet - miehen sanaan.
- Missähän niitä miehiä lienee? Kiimala itse on monet kerrat vetänyt välistä. Jos ajattelit, että alkaisin penkomaan juttua, vaadin sopimuksen sellaisena kuin sen puhuimme puhelimessa.
Kiimala raotteli pöytänsä laatikkoa ja veti sieltä pari A4. Ojentaen ne minulle.
- Arvasinhan, että sinulla oli kusetus mielessä. Kyllä minä väkeni tiedän. Haloo!! Tämä ei taida olla aivan sovitun mukainen. Kulutpa kuuluu maksaa palkkion ja päivärahan lisäksi. Jos ei tulosta, niin sitten ei palkkaa. Kulut joka tapauksessa.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti