Sivut

sunnuntai 27. toukokuuta 2018

KOPRA.-71.


- Joo mekin se tunnetaan... jatka
- Niin tämä Mörkö on varjojen hiippailija. Vartiainen kertoi usein sen nähneensä hiippailevan tuolla leikkipuiston tienoilla, jossa se naisenkin murha tapahtui. Vartiainen kertoi tunteneensa Mörön jo silloin "parempina" päivinä. Urheiluhenkinen mies ja luonteeltaan avoin ja rehellinen. Kovasti surkeili sitä, että se "eliittihuora" niin kuin hän sanoi, pilasi Mörön elämän. Sen murhan jälkeen ei ollut kuulema nähnyt miestä. Näitä kolmea pojanretaletta Vartiainen piti maanvaivana ja terroristeina. Ihmetteli vain minnekä ne ovat kadonneet kun ei ole päiväkausiin näkynyt.
- Joo ei ole kukaan ilmoitellut Pösöstä sen enempää kuin pojistakaan. Minä vaan vahvasti luulen että he olivat sen Hupilan grillipamauksen takana. Tosin siihen viittaavaa ei ole kuulunut. Minulla vain on sellainen kutina. Pitäisikö se meidän, Laakso, lähteä käymään kyselemässä siellä Hupilassa siitä Martista, vaikka se ei meidän aluetta olekaan, niin voihan sitä kysellä.
- Jatkanko minä valitsemallani menetelmällä haastatteluja. Minusta ei varmaan tämän päivän aikana kuulu, Ruha sanoi.
- No, jos se on noinkin tuloksekasta niin anna palaa vaan. Mutta muista kenenkään aviovaimoja et sitten vokottele. Jokin järjestys olla pitää.
- No, rumimmat muorit ainakin jätän sivuun. Riippuu rouvasta miten käy, hehee!
***
Metsäautotie muuttui yhä uurteisemmaksi, mitä alavammalle seudulle tultiin. Suuret tukkirekat olivat painaneet syviä uurteita, että Veskulla oli vaikeuksia ohjata autoa niin, ettei sen pohja raapinut kiviin.
- Vittu millaiselle tielle usutit. Jäädään kiinni tai auto hajoaa, jäädään jalkamiehiksi. Mikä neronleimaus oli tänne lähteä? Vesku jupisi.
- Turpa tukkoon ja aja. Sanoithan olevasi rattimies.
- Käskystä herra johtaja, Vesku sanoi ja Pösön rattaat löivät sutia kun Pösö kiisi kuin ralliohjus kuoppaisella tiellä. Auton pohja hakkasi kiviin ja toisinajoin tuntui että auto lähti lentämään.
- Älä helvetissä aja niin lujaa. Minulla menee paskat housuun, Mörtti valitti.
- Johtaja käski, niin annetaan palaa... Vesku julisti
- Jos kampe pysyy käsissä niin mikä ettei. Pösössä on hyvät vieterit.
- Ei saatana, nyt loppui öljynpaineet. Onkohan öljypohja sökö?
- Seisauta, kone kiehuu, Mörtti huusi kun höyryä alkoi pursuta konepellin raoista. Moottorin käyntiääni muuttui ja kuului kummaa kolinaa ja moottori pysähtyi.
jat.

Ei kommentteja: