RUNO

VELLOI VIRTA VIEHKEÄSTI
Velloi virta viehkeästi,
köngäs kuohuten kohisi,
aallot nousi vaahtopäiset,
laineet laajalle levisi.
Pieni venhe lainehilla,
paatti vaappuva vesillä,
koitti päästä sortumatta
rantaan rauhaisan sataman.
Iski laitaan venhon laine,
aaltoihin paattikin katosi,
urheasti tuulta vasten
kokka keulien yritti.
Paatti virrassa jokaisen,
venhe virran vietävänä,
elämänmeren oloissa,
etsii suojaisan sataman.
********
VALTAKUNTA KUNNIASSA
Ompa kuultu kaikenlaista,
ompa kuultu, ompa nähty,
ompa lehdista luettu,
töllöstäkin tuijoteltu.
Ovat tiedossa tuhannet
rötöstelyt valtaherrain,
sekä tekstarit todella,
kuin myös seksiseikkailutkin.
Onhan Vanhanen vakava,
ministeri melkomoinen,
vaihtaa naistakin nätisti,
imagolleen suopeaksi.
Toki hoituvat hyvinkin,
asiat nuo valtakunnan,
joten kaikki on hyvästi,
jopa vallan mainiosti.
Tosin kuuluu kurnutusta,
joka puolelta kitinä,
palkkakuopassa on kaikki,
joku montussa peräti.
Mutta tuskin tyytyväinen
lienee milloinkaan mokoma,
ihminen kun kaiken ottais,
vaikka naapuri hädässä.