KOPRA --48.

Ruha katseli edessään auton alle juoksevaa tietä. Tympäisi, olisi niitten konttoripimujen kanssa ollut paljon mukavampaa kuin penkoa täällä jotain kaatopaikkaa. Voi Luoja! Ammatin sitä ihminen itselleen valitsee! Ruha näki polkupyörällä etenevän naisen, joka näytti hoikalta ja tyylikkäältä. Ruhassa heräsi poliisi. Tokihan piti tarkistaa olisiko ajovalot kunnossa. Sekä muutenkin ajoneuvo säännösten mukainen. Ruha ajoi naisen ohi. Ohjasi sitten Ladan tiensivuun. Ryhdikkäänä nousi autosta nostaen kätensä tervehdykseen:
- Jaahah! Hyvää päivää. Onkohan neidillä valolaitteet kunnossa ja miten muuten on ajoneuvon kunto? Olisikohan syytä tarkastaa?
- Ee- ei ne taida kunnossa olla! Ovat vielä kesän jäljiltä! Laitatan kyllä heti kun saan korjaamoon ajan. Jarruja kyllä löytyy, vaaleatukkainen nainen sanoi.
- Johan nyt, mitenkäs se noin on jäänyt asia hoitamatta? Oman turvallisuudenne vuoksikin kannattaa valot pitää kunnossa. Mitenkäs on kissansilmä? Katsotaanpas... hmmm, sitähän ei ole ollenkaan! Nyt taisi mennä muistutuksen puolelle. Kirjoitetaan pieni muistilappu, niin asia muistuu paremmin mieleen? Aivan pieni rikemaksu. Ne kun pitäisi nämä laitteet olla aina kunnossa. Mikäs teidän nimi on? Ruha kysyi.
- Minä olen Marja Koskinen. Mutta ei kai konstaapeli sakota näin vähäisen rikkeen takia? Lupaan hoitaa asian kuntoon. Minä kyllä myöhästyn töistä, jos en äkkiä pääse lähtemään, nainen sanoi.
- No, annetaan käydä armon oikeudesta. Esimiehethän tämmöistä lepsuilua ei hyvällä katsoisi. Mutta nyt kun ollaan kahden, voidaan joustaa! Pyörä pitää muistaa vaan pistää kuntoon. Turvallista matkaa!!! Turhaan ei Ruha ollut katsonut TV:tä.
Ruhalla olikin nyt paljon mukavampi olo. Tuntui tosi hyvälle kun sai käyttää hänelle suotua valtaa. Marja Koskinen lähti ajamaan eteenpäin. Ruha jäi katsomaan hänen jälkeensä... hmm, eipä hullumpi. Pitääkin pitää mielessä, ei sitä koskaan tiedä. Jos pitempi keikka Pikkulassa. Nimi ja osoite on tiedossa. Hmm...
Iloisesti vihellellen Ruha jatkoi matkaansa. Hän kurvasi Shellin simpukka-merkin nähtyään huoltamon pihaan ja päätti juoda kahvit ennen Kopralle ilmoittautumista.
Poikamiehen kyltymättömällä innolla Ruha tarkisti mahdollisia kohteita. Baari oli kuitenkin hänen pettymykseksi lähes tyhjä. Keski-ikäinen pulleahko nainen tiskin takana ilmoitti kahvinhinnan ja Ruha latoi naisen kouraan pyydetyt kolikot.
Ruha suunnisti sellaisen pöydän ääreen jossa näki tuoreen sanomalehden lojuvan. "Cityn Sirpale" oli kaupungissa ilmestyvä maakuntalehti. Ruha istuutui ja otti lehden käteensä. Suurin kirjaimin näkyi etusivulla: "Pankkiryöstön yritys! Rosvot ilman saalista!". Ruha syventyi lukemaan selostusta. Väliin hän hörpäsi keittimen painamaa, kahvintapaista nestettä. Sivun alareunassa oli lyhyt selostus: "Rasismiako Hämylässä?".
jat.