VANAHANPOJAN TAPPAOS Säv: Joensuun Elli
1.
Minä muistan sen tappaoksen vielä,
vaekka kauan siitä aekoo jo on
kun kohattiin myö mehtätiellä
olj kesä ja sää satteeton.
Minä kahtelin Elliä pitkään
oli sopiva se silimälle niin
etten uatellu juur muuta mittään
vuan vaevuin minä niin hurmoksiin.
En ruvenna Elliä jahtoomaan
vuan heittäyvyn sohovalle makkoomaan
poekamies siksi minä vieläkin oon
sehän on palijoki näen helepompoo.
2.
Monet kerrat minun miettiä pittää
sitä tappaosta vaen uuvestaan
Ei haalennu nuo muistot mitkää
niistä paljonkin lohtua saan.
Minä muistan sen kapijan uuman
ja hiuksettii kultaset nuo
ne nostavat poltteen niin kuuman
ja vieläki naotinnon suo
En ruvenna Elliä jahtoomaan…
3.
Siitä aekoo on jo puól´sattoo vuotta
enkä hötkyily enempää niin,
akan ottanna oesin ihan suotta
kun en halunnukkaa naemisiin
Yhä vieläki yksin mie makkoon
vanahapoeka minä vakkaa jo oon,
minä naesija juoksen jo pakkoon,
niistä Luoja mua vaen varijelkoon
En ruvenna Elliä jahtoomaan ..
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti