MAIJA&KALLE.-27.

Isäntä-Kalle vajilta kahavia juopi
Maija pannusta höylisti lissee tuopi
- Syöhhän vankasti, että paremmin jaksat
illalla kun mulle huolenpitoni maksat.
-
-Vuan entäpä Onni sulla tuska on aevan
jospa sittenki essiin sen pilisi kaevan
siihen kanferia kyllä täytyypi laittaa
jos kirvelee hiukan se ei miestä haittaa.
-
-Antaahan olla, minä lähennii jo tästä
talonväkkee enempee häerihtemästä.
Soetelkaaha tuassii kun tarvetta tulloo
lehmän sissään vasikantarpeita sulloo.
-
Juur kun Onni pihamualla autoosa kiäntää,
jo nuapurin nuorjpari tuvan sissään vääntää
moekkoomaan tulivat niät Toevo ja Reetta,
se Reeta onnii kaanis kuin nisuleeta.

- Kah! Päevee talloon ja sillälaella
myö Toevon kansa oltiin seoroo vaella
niin lähettiin nuapurin voentija kahtoon
ikkunasta ei sua selevee vaekka kuinka vahtoon.
-
- No, sitäpä sammoo paskoo, urahtee Kalle
tuo näen katkeruutesa kuulosalle
- No, mikäpä se vaevoo, Reetta jo sannoo
ja kättään isäntä- Kallen olalle pannoo.
-
- No, onhan tassä ollu monenlaesta vaevaa
sannoo Maija sivusta kun pöytää raevaa
- Minullahhii on pitäny romuskaa monta
että yötäki on monta menny unetonta.
-
- Ei sitä mekkää on palijo vejelty unnii
kun tuo meijän Toevo on potenu munnii,
mikä ihime se saanee valtaasa miehen,
että unettii jiäp aena puolitiehen.
-
-Sitä aekasa kun uottelloo suahaksee hyvvee
nii ajastaan alakaa jo kutkuttoo tyvvee,
tuumoo Kalle ja oetis uteloo perrään näetä:
-Millonkas niitä teillä vietellään häetä?