MARI -9.

- Elähän naapuri säikähä. Olit niin vietävän hyvän näkönen tuolla saaressa, että mulla alkoi tehdä mieli. Jospa otetaan pikkuinen matsi , niin tutustutaan, Paavo kähisi kiihkossaan.
- Ennen oon vaikka sian kanssa kuin tuollaisen äijän. Ala lähteä siitä, tai sun käy huonosti, Mari raivosi, silmät salamoiten.
- Se on täällä sellainen tahti, että jos ei tule vapaaehtoisesti, silloin otetaan väkisten. Puutteessa sinä kuitenkin olet, Paavo kähisi, alkaen tavoitella Maria.
- Sinä olet tämän puutteessa, Mari kiljaisi ja survaisi polvellaan Paavon jalkovaliin. Ähkäisten Paavo putosi polvilleen ja yritti tavoittaa käsillään sukukalleuksiaan.
Mari ei jäänyt katsomaan miten mies selviää, vaan kirmaisi pensaikkoon.
Sattumalta hän sattui juuri kylpytakin piilopaikkaan. Väristen inhosta, hän vetäisi takin päällensä ja juoksi vaunua kohti .
Päästyään vaunuun, hän laittoi lukot tarkasti kiinni ja vieläkin vapisten, kaivoi kassistaan vodka pullon ja otti siitä pitkän kulauksen suoraan pukkosta. Väkevä neste kirveli limakalvoilla, mutta samalla rauhoitti ja selvitti päätä.
.....Vai tämmöisiä isäntiä. Nyt kohtasit parempasi. Oo vaikka kuinka iso isäntä, niin en sinua kumartele, Mari hiljaa sähähteli....Vielä ryyppy ja sitten peiton alle. Hätä ei ole tämännäköinen. Tapahtumarikaspäivä on ollut väsyttävä. Nyt jännitýksen lauettua, Mari vaipui äkkiä syvään uneen. Vain rauhallinen hengitys rikkoi vaunun hiljaisuuden.
^^^^
Aamu oli kasannut pilviä taivaalle. Marin katse arvioi taivasta, hänen suunnitelmansa lepäsivät sään armoilla. Hän istahti kaadetun pihakoivun kannolle kahvimuki kädessään. Ympäristö näytti niin hoitamattomalta, että paha mieli pyrki väkisin esiin. Olisi valtava työ saattaa maanmuokkaus alkuun tällaisella kauan kesannossa olleella palstalla. Maa näytti niin kovalta, mättäiseltä ja kiviäkin työntyi esiin kuin sieniä. Mari oli asettanut kaikki tarmokkuutensa valtavalle koetukselle. Kaupungissa ollessaan hän oli nähnyt kaiken aivan toisin. Hänellä oli ollut niin lapsellisen romanttinen mielikuva tästä alkavasta kesästä.
Mari alkoi pohtia koko suunnitelmaansa uudelleen. Olihan hänellä aina mahdollisuus muuttaa suunnitelmaansa. Vaihtoehtojahan oli monia: Helpoin vaihtoehto olisi palata oikopäätä takaisin kaupunkiin. Aikansa hän joutuisi kuuntelemaan irvailuja tyyliin "tulit siis järkiisi" ja "mitäs minä sanoin", mutta kai sellaisen kärsisi nahoissaan, ja pian asia unohtuisi.