- Toki, toki, mies vakuutti. - Tunnen pitäjän kuin omat taskut, ja taskuni tunnenkin tosi hyvin, heh jokaisen reiän. Illalla sitten viiden jälkeen tavarat on paikalla, myyjä yritti keventää.
- Hyvä juttu, pääsee tuhlaamaan naisenergiaa tosissaan, Mari sanoi nauraen ja huiskautti kättään hyvästiksi.
Suoritettuaan ruokakaupassa lisäyksiä muonavarastoihin, Mari suunnisti taas kohti kotikylää. Taivas oli vetäytynyt yhä paksumpaan pilveen. Olikohan tulossa ukkonen.? Ilma oli tyyni ja hiljainen. Luonto aivankuin odotti mitä tuleman pitää.
Mari polki viimeiset kilometrit niin lujaa kuin pääsi. Pilvet tummuivat ja täyttyivät silmissä eikä aikaakaan, kun ensimmäiset suuret sadepisarat piiskaavat maata, ensin harvakseen ja pian yhtenään. Mari koetti vielä lisätä vauhtia. Vesi valui selkää pitkin ja kirveli silmissä.
Vaunulle päästyään Mari kiskoi vaatteet päältään ja heitti ne huolettomasti ovesta ulos pihalla olevaan tyhjään saaviin. Hän pukeutui nopeasti kuivaan oloasuun. Purettuaan ruokaostoksensa kaappiin Mari istahti vuoteelle tutkimaan kaupasta ostamaansa päivälehteä. Sade rummutti tasaisesti vaunun kattoon. Ilma ei ollut juurikaan raikastunut, vaan tuntui painostavalta.
Mari jatkoi lukemista makuullaan, eikä aikaakaan, kun hän nukahti.
Tajuamatta kuinka kauan aikaa on kulunut, Mari hätkähti unestaan. Hän luuli heränneensä johonkin ääneen. Noustessaan hän vilkaisi kelloon, joka näytti iltapäivän vierähtäneen jo melko pitkälle.
Avattuaan asuntovaunun oven Mari totesi heränneensä ukkosen ääniin. Mustanpuhuvaa taivasta pirstoi kirkkaat salamansivallukset. Välillä kuului ankara kaukainen jytinä.
Pihalla virtasi pieniä puroja. Maisema oli uitetun märkä. Mari vetäisi oven kiinni ja ryhtyi ruoanlaittopuuhiin.
Maatalouskaupan myyjä ajoi lava-autollaan pihaan juuri kun Mari oli nostamassa vaatekappaleitaan vesisaavista narulle. Sade oli hellittänyt ja aurinko pyrki esiin pilvien lomasta.
Mari pani huvittuneena merkille miehen katseen tämän tarkastellessa vaivihkaa vaunua.
- Toin sitten nämä värkit, niin kuin sovittiin…
Mari katsoi, kun mies nosteli lavalta maahan useita uutuuttaan kiilteleviä, oranssipäisiä työkaluja.
- Siinä ne olikin kaikki, tuumi miesmyyjä ja napautti kädellään lavan reunaan.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti