Sivut

perjantai 19. toukokuuta 2017

MARI --15.


- Hyvää päivää! Talon isäntä?
- Päivää, päivää! Tiedä niistä isännistä. Tässä oikeastaan joutuu olemaan
kaikkea. Vanha äiti vaan on lisäksi tuolla sisällä, mies selitti.
- Minä olen Mari. Palasin niinkuin juurilleni. Tuolla Yläkylällä oli vanha
kotitila. Siitä on jälellä pari hehtaaria. Meinaan saada kesäksi jotain
kasvamaan, Mari selitti.
- Etkai sinä ole Mäyrän Mari? Naapuri kertoi että Mäyrään on tullut asukas. Oli
nähnyt asuntovaunun pihassa. Minä olen muuten Jussi Puska
Pari vuotta olen tässä yrittänyt saada leivän irti maasta. Muutettiin äidin
kanssa kaupungista kun alkoi se kaupunki ahdistaa. Olen oikealta
ammatiltani opettaja, mutta alkoi kiinnostaa nämä nuoruusajat hommelit.
Siispä pankin suosiollisella avulla, ostin tään Paakkolan.
- Mielenkiintoista, Mari sanoi. - Sittenhän tässä ollaankin "paluumuuttajia"
molemmat......Niin minulla sellaista asiaa, että pitäisi saada koneapua,
kun Mäyrän pelto on niin juurista, ettei sille käsivoimin mitään voi,
uskallanko pyytää pikkuista jelppaamista, että saisi maan käännettyä.
- Kyllähän tuota saattaa koettaa, vaikkei mun konekannassani ole kehumista. Ei passaa ajaa toisten isäntien huippuvehkeitten tuntumaan, nauravat ittensä kipeiksi.
- Mulle on aivan sama, miltä näyttävät, kunhan saa nujerrettua sen kesannon.
- Siinä tapauksessa sovitaan sitten vaan päivästä… mies eteni pyyhkien samalla käsiään trasselitukkoon. Mari näki kyllä miehen todellisen olemuksen kaikesta arkisesta vaatetuksesta ja naamaan pyyhkäistyistä rasvatahroista huolimatta. Näkymä miellytti häntä suuresti. Miehen syvän siniset silmät katsoivat häneen niin tutkivasti, että Mari oli seota sanoissaan:
- Ky-ky-kyllähän se olisi hyvä, jos vaikka jo huominen kävisi…?
Maria harmitti änkyttely. Hän koetti hengähtää syvään, että palautuisi ennalleen.
- Sopii se mulle. Tulen vaikka siinä puolilta päivin… mies ehdotti.
- No hyvä! Pääsee tässä jotenkin alkuun. Tuntui jo niin toivottomalta, kun koetin sitä maan kamaraa voimieni takaa enkä saanut siihen naarmuakaan!
- Niin suurta alaa ei muutenkaan ilman hevosvoimia saa muokattua… Varmaan saat kykkiä siellä vielä ihan riittävästi muutenkin, vakuutteli Jussi ja heitti trasselit huolettomasti pihassa olevaan ruosteiseen tynnyrinpuolikkaaseen.

Ei kommentteja: