Heittelen vanhankansan mallisia riimirunoja nykykansan ällisteltäväksi. Runot ovat kaikki omiani, jonkulaesessa mielenhäirijössä rustattu. Runot on ilmaistu murteella ja ilman. Huumoriakin koitetaan pitää mukana. Kommentit olisi kivoja Tervetuloa vaan katsastamaan miten riimi soi! Toisen blogini osoite on: http://oivapenna.vuodatus.net/ TERVEMENOA!
perjantai 12. toukokuuta 2017
TUOMIOLLA.
1.
Sukellin alaspäin,
loistavan valon näin,
olin joutunut vaaraan nyt yllättäin.
Valot häikäisee nuo
eivät ne armoa suo,
miksi suurien voimien uhriksi jäin?
2.
Äänet nuo kolisee,
kirskuu ja volisee,
kiljotiini jo armotta murskaa luut,
tuomio armoton,
tapana täällä on,
viimeisen huokaukseen kun aukeaa suut.
3.
Voittajat juhlivat,
öykkärit muutamat,
pienempiinsä valtaa ne käyttelee.
myöskin toimii ne niin,
että jos tarvittii,
ne mielellään hurskasta näyttelee.
4
Kirkonalttarin luo,
usein polvistuu nuo,
näyttävästi suuret almunsa antavat,
mutta kun hetki käy,
eikä Jumalaa näy,
sinut kiroten he roskikseen kantavat
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti