Heittelen vanhankansan mallisia riimirunoja nykykansan ällisteltäväksi. Runot ovat kaikki omiani, jonkulaesessa mielenhäirijössä rustattu. Runot on ilmaistu murteella ja ilman. Huumoriakin koitetaan pitää mukana. Kommentit olisi kivoja Tervetuloa vaan katsastamaan miten riimi soi! Toisen blogini osoite on: http://oivapenna.vuodatus.net/ TERVEMENOA!
tiistai 16. toukokuuta 2017
MAIJA&KALLE--40.
- Aevan pelekkää pelleilyä meijän tauvit on
takasi meijät saatta ajella, on olo kivuton
Ei Maija ehi saerastaa, kun lehemät tarvihtoo
ja eikähän tässä minullakaa mittää hättää oo.
-
Niimpä pariskunnan aoto navettalle tuo,
konijakkija pullollisen Kalle jannoon juo,
Maija ei oo moksiskaa sitä vaen siunaelee,
- Kyllä se tajun nappaapi jos jalaka luiskahtee.
-
Niinpä jatkuu arki Maijjan, Kallen talossa,
Maija nähänee asijat monesti siinä valossa,
että voesihan se kikoloki tehä komijaa
vuan kyllä tämä muori navettaan on omijaan
***
Kalle konijakkipullon tyhyjensi pohojaan,
sitte askeleesa sohovan seuvulle ohojaa,
siihen sammuu ja sohovaan mätkähtee,
ei taija miehellä ees viisari värähtee.
-
Kello seinällä nappasee tunnin ja kaksi,
Maijahi navettahommat saa valaamimaksi,
siitä tuppaan taevaltaa olo on vaesu,
navettatakista lemuvaapi kitkerä haesu.
-
Vuan kun Maija viimein sen tuvanoven auvvaa,
ihan juoksujalakaa Kallen sohovalle rauvvaa:
- Senkö vietävää ukko tieällä yhä makkoo,
kun akalla ei oo pienintä hengähysrakkoo.
-
Vuan Kallehan ei tietenkää mittää kuullu,
suusa tohhaeli aevan kuin oesi tuullu,
Maijalla ottaa seikka se tietysti koppaan,
- Kyllä akan on pistettävä lusikka soppaan.
-
Maijja heittee navettatakin ja housut poes,
suunnitelma ny pakko kae se tehtävä oes,
paeneita tuntuu olevanki sopivasti
Kallen naamalle tyhjenee kusilasti.
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti