JATKIS-63

PUTELLI. -63.
Mikko vetäisi rinnusnauhan auki jolloin kampeava aisa vapautui ja samalla länget riisuutuivat Leimun kaulalta. Hevonen ponkaisi jaloilleen. Hölmisteli v ähän aikaa ja alkoi hamuta ruohoa.
- Hohoi! Olipa piru vietä lähellä. Kohta olisi Poku ollut samassa kasassa. Sittenpä olisi ollutkin jo paha tilanne. Onneksi se vain säikäytti. Eipä niillä nyt hätää. On se outo elukka tuo Leimu. Niin arka! Varmaan jotakin säikähti ja sotkeutui jalkoihinsa. Vaan nyt lähden sinne kaupalle huolehdi sinä Mari hevosista.
***
- No niin Paavo! Eiköhän aleta valumaan Putelia kohti. Se on parin tunnin revohka. Kun ei se sinun parane täysillä kurvailla. Älä aja yhtään lujempaa, kuin mitä tunnet konetta pystyväsi hallitsemaan. Ja niin, kuin muistat sen 4-vaihde siinä 3-vaihteen vastapäätä. Painat kytkimen pohjaan ja vedät vaihekepistä taaksepäin ja sitten kytkin ylös, niin vauhti paranee. Ja jos tulisi hätä niin seisauta. Tuumitaan sitten yhdessä asiaa, Reino opasti.
Hiki otsalla Paavo kipusi traktorin istuimelle. Käynnistää hän toki jo osasi. Virkeänä hörähti Fordson käymään. Paavo tunsi jalkansakin vapisevan kun painoi kytkimen pohjaan... enpä taida uskaltaa 1. suurempaa laittaa. Paavo mietti ja tyrkkäsi kaavion mukaan vaihteen loveensa. Nosti sitten jalkansa kytkinpolkimelta. Hiljaisella vauhdilla kone alkaa madella eteenpäin.
Kaksinkäsin ohjaten kädet jäykkänä sompaa puristaen, Paavo suunnisti traktorinkeulan kohti maantietä.
Ajettuaan traktorin tielle Paavosta alkoi vauhti tuntua matelulta. Hän vilkaisi taaksepäin. Letukan keula oli jo muutaman metrin päässä peräkärryn takalaidasta.
jat.