PUTELLI-78.
" Eipä tule ei. Minäki sitä hyyvää kiersin muutaman vuojen, vaen kottiin palasin. Vaekka ei se täälläkää niin heleppua oo . Kuitenki täällä on pienemmät menot. Kaopungissa erehtyy niin heleposti, niihin tissuttelu hommiin. Totta puhhuin se oli minullakin tärkein syy, että sieltä takasi tulin. Pyhänseotu tahto mennä pullohommissa. Tuntu siltä ,että taoti pahenee, niin nostin kytkintä. Täällähän tuota on ny aeka kulunu. Viina on jääny kokonaan poes. Lyllähän tuota rahhaaki liikkuu, kun jaksaa liikkeellä olla",Reino kertoo ja heittää kettingin Letukan lavalle.
" Sinunki pitäsi akka hyötyä. Eikö se poekamies tallous oo vähän ankijaa joskus",Paavo sanoo.
" Mitä helekuttija se poekamies akalla tekkee?Lisäksi niitä semmosija naesija on harvassa joka meikäläesen vaevokseen huolisi. Rikasta ei saa ja köyhä on vaen rasituksena. Kun kaksi köyhää mennee yhteen, niin tiijäkkö sinä Paavo mikä ääni siinä syntyy? Reino kysyy nauraen.
" Seon taas niitä sinun juttuja , en etes yritä arvata", Paavo sanoo.
" No, sehän on selevä! Ei mittää! Oothan sinä sen kuullu, että tyhyjä ei paokaha", Reino nauraa, hyppää Letukan hyttiin ja auto lähtee tielle päin.
***
Putellin Aino oli kiukkuisella päällä. Vaikka hän suuren talon emäntänä oli tottunut , että isäntä teki suuretkin päätökset yksin. Nyt häntä kuitenkin kiukutti niin suuressa asiassa , kuin traktorin osto oli, hän oli jäänyt kokonaan syrjästäkatsojaksi.
Mari tiskasi yhä astioita ja huomasi äitinsä kireyden. Aikansa kuunneltuaan äitinsä puhinaa ja kiivasta rieskojen kaulimista, jopa äsähtelyä, Mari kysyy:
jat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti