PUTELLI. -67.
- Vai katselemaan tulit. Missäs se Paavo on? Paavohan yleensä on käynyt ostoksilla, Katri kysyi.
- Heh, Paavo on kadonnut salaperäisellä tavalla. Aamusella se siinä näytti istuksivan ja Autiolle se aikoi mennä. Eipä sen koommin ole näkynyt. Muorihan tuo huhki jo hädissään. Eiköhän Paavo palaa ennen kuin seuraavan kerran lähtee, Mikko selvitti.
- Voi itku sinun kanssa. Vaikka olisivat naiset ryöstäneet. Onhan Paavo vielä komea mies. Melkein komeampi kuin poikansa, Katri kiusasi.
- Vai sellaista se Katri! Oikeinko isä-ukkoa ihailee? No, mikäs siinä! Onhan tuo kova ukko...ikäisekseen, Mikko sanoi.
Aika kului huomaamatta Katrin ja Mikon ilakoidessa nuorten ihmisten huolettomuudella.Muita asiakkaita, näin keskipäivällä näkynyt. Vasta Kohtalon Jussin tullessa kaupan eteen Mikko havahtui:
- Jukoliste! Kuinka paljon se kello on. Kyllä se muori nyt minut lahtaa. Kuului olevan kiire sillä hiivalla. Minä menen ennen kuin Jussi kerkeää tulla keljuilemaan. Hei Katri! Tulenko illalla? Mikko kysyi.
- Mistäs se minä sinun menemiset ja tulemiset tiedän. Ei pikku mökin tyhmä tyttö voi määrätä missä ison Putelin Mikko liikkuu, Katri sanoi ilkikurisesti.
- Katri!! Onhan sovittu, että niistä asioista ei puhuta. Minä tulen sitten iltasella. Hei kulta! Mikko sanoi ja heilautti vielä ovella kättään.
Kohtalon Jussi irrotti pullottavaa reppuaan pyöränsä tarakalta. Olihan puolukan poiminta-aika parhaillaan. Jussi oli tuomassa eilistä satoa kauppaan. Mikko meinasi kävellä pyörälleen sen kummemmin Jussia huomioimatta, mutta Jussi lopetti narujen raplaamisen ja kääntyi Mikkoa kohti ivallinen ilme naamallaan.
jat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti