PUTELLI. -68.
- Katohan Putelin nuorempi patruuna joutaa kylillä hyppäämään, vaikka on kynnöt kyntämättä. Pitäisikö minun tulla talkoisiin, että patruuna saisi peltonsa kynnetyksi. Minulla tässä olisi tuota aikaa. Meillä kun ei jääkään hommat koskaan viimetinkaan.
- Jaa sepäs mukavaa. Tulekin iltapäivällä niin saadaan lasketella peräkanaa. Tuo kyntöaura mukana. Ilman sitä on vähä vaikeaa kyntää! Mikko sanoi ja marssi pyöränsä luokse.
Jussi jäi hölmistyneenä katsomaan Mikon jälkeen, tämän häipyessä tienmutkan taakse.
***
Putelin Aino kulki tuskaisena aina vähän ajan kuluttua ikkunan ääreen. Välillä kohensi uunissa hehkuvaa hiillosta. Välillä kurkisti hapanleipätaikinatiinuun. Huomasi että topakka Aino on nyt kipakalla tuulella. Viimein itsehillintä petti:
- Pane paska asialle, ja mene itse perässä. Kyllä se on sen Mikon kanssa, vaikka minä kuinka varotin, ettei jää sen hempukan kanssa muhimaan, niin tuntikausia viipyy.
Mari oli tiskaamassa ruoka-astioita. Hän yritti rauhoitella äitiään:
- Mikä kiire tässä. Päivä vasta puolessa. Kyllä se Mikko kohta tulee. Pitäähän ne heilin kanssa puhua tärkeimmät kuulumiset.
- Pyh! Siitä ei ole emännäksi - Köyhästä puotipuksusta. Alkaisi Mikkokin katsella vertaistaan talontyttäriä. Mitä se nyt tuollanen osaa, kun ei karjaakaan ole koskaan siinä mökissä ollut. Äitinsäkin ilmanaikanen laiskottelija. Kuulema tansseissa laukkaa joka lauantai. Miehiä vaihtaa kuin mustalainen hevosta, Aino sanoi.
- Äiti, äläpäs ala tuollaisia puhumaan, mökin tyttöhän sinäkin olet. Ja oletpahan pärjännyt Putelin emäntänä. Miksi ei sitten Katri? Mari sanoi.
jat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti