Sivut

sunnuntai 4. kesäkuuta 2017

MARI.--31


Paavo loikkasi vaunusta maahan ja alkoi kävellä kotinsa suuntaan.
- Saat oottaa huomenna tai paremminkin tänään vieraita.
Teen rikosilmoituksen. Oo vaikka kuinka suuri isäntä
niin samat lait ne koskee sinua, kuin muitakin....
Mari huusi kiukkuisena, loittonevalle miehelle.
Paavo pysähtyi. Viinahöyryt oli haihtuneet päästä.Nolona hän pyyteli anteeksi, mutta Mari oli luja. Hän ei hievahtanut päätöksestää.
Paavo lupasi jo rahallista korvausta ja ilmaista traktorityötä,
mutta Mari oli päätöksensä tehnyt.
Mari katsoi kelloa.....neljä. Nuku tässä enää. Mari salpasi oven nyt huolellisesti....miten liekkään jäänyt illalla lukitsematta?
Sydän vieläkin kiivaasti hakaten hän suoristi lakanat vuoteesta
Kirveen hän asetti jälleen sängynpäätyyn. Sitä oli kiittäminen että tässä vielä säilyi itsekunnioitus ja ruumiillinen koskemattomuus.
......poliisille kyllä soitan...katsotaan voiko isot isännät tehdä niin kuin ne haluaa.
Rauhattomana Mari heittelehti pimennetyssä vaunussa, ajatukset
siirtyivät miehestä toiseen.......jumaliste, minä äijiä tarvii. Sitä yhtä vaan vonkaavat. Tai mitenkähän Sakke?
Marin ajatuksiin Sakke palasi nauravine silmineen, ja toisaalta
se murtunut mies joka painoi päätään hänen syliinsä. Hän hymyili
muistikuvalleen. Siitä miehestä kyllä otan selvää. En usko unien tuomiin naisten nauruihin! Haaveillen Saken puristusta lantiollaan, Mari nukahti rauhaisaan uneen.
Seuraavat päivät kuluivat Marilta palstallaan ahertaen. Hän sinnitteli maatöissä päivittäin useita tunteja. Vahingosta viisastuneena hän kuitenkin suojautui paremmin auringolta. Keskipäivän aikoihin hänellä oli tapana pitää reilu tauko.
Iltaisin Mari kävi vain nopealla iltauinnilla ja kömpi väsymyksestä lamaantuneena lakanoiden väliin.
Kesken levottomien unien Mari heräsi, kun vaunun kattoa piiskasi raju sade. - Luojan kiitos, sain maahommat tehtyä…mutisi hän itsekseen ensimmäisenä, mutta alkoi huolestuneena tarkastella, mahtoiko katto olla vedenpitävä. Hän nousi vuoteelta katsoakseen tarkemmin, mutta ei onnekseen huomannut mitään hälyttävää. Ikkunasta ulos katsoessa näkyi vain harmaa, viistoon putoava vesiryöppy. Näky teki viluiseksi. Mari päätti keitellä teetä.

Ei kommentteja: