Sivut

torstai 15. kesäkuuta 2017

MARI -42.


Mari huomasi hengittävänsä pinnallisesti. Varovaisesti hän koetti vetää lisää henkeä ja saada itsensä rennommaksi.
- Olen todella pahoillani viimeisestä, aloitti mies.
- Mitäs tuosta. Tänne nyt kerkesit kumminkin…
- No, totta puhuen kävin siellä sinun vaunullasikin. Asia jäi vaivaamaan… Toivoin näkeväni sinut täällä.
- Vai niin, vastasi Mari koettaen kuulostaa välinpitämättömältä, vaikka mielessä hieman liikahtikin.
Mari tunsi, kuinka Sakke veti häntä lähelleen. Se tuntui niin hyvältä, että Marin oli ponnisteltava, ettei näyttäisi sitä. Hän yritti muistutella itselleen, miten pettynyt oli ollut miehen huolettomaan tapaan perua tapaaminen. Siirtääkseen ajatuksiaan muualle Mari tähyili etsien katseellaan Mirjaa. Pian hän näkikin tämän huojuvin askelin etenevän Jusseineen orkesterin editse. Mari pani merkille parin keskinäiset hellät silmäykset.
Marista alkoi tuntua jotenkin tukalalta. Häntä alkoi huolestuttaa paluukyytikin, mahtoiko Mirjaan voida enää luottaa vai pitäisikö hänen suoriutua kotiin omin nokkineen.
Kuin aavistaen Marin ajatukset, Sakke keskeytti pitkän hiljaisuuden:
- Haluaisin pyytää anteeksi. Olin kyllä aivan täysi idiootti.
- Eihän se mitään. Tietenkin otti päähän, kun olin ehtinyt jo vaihtaa vaatteet, mutta jatkoin sitten hommiani… Ei siinä kuinkaan käynyt, selitti Mari taitavasti salaten ne kipeät mielenmyllerrykset, joiden vallassa hän oli ollut raivatessaan jokirantalepikkoa edellisiltana.
- Minua vaivasi kovasti, että suostuisitko enää Päivää sanomaan…
- Taisinhan jotain sen suuntaista sanoakin, mutta eikö olisi parempi unohtaa koko juttu?
- Sopii minulle! myhäili Sakke ja tiukensi otettaan.
Mistä johtui, että Marilla juuri tällaisina hetkinä tuli mieleen aina Jari. Kun tunteet olivat nousemassa pintaan hiipi esiin muistoja vuosista, joista ei ollut jäänyt hänelle oikeastaan mitään. Mari oli monesti miettinyt, pelkäsikö hän ajautuvansa kokemaan sen kaiken uudelleen. Naistenlehtien kannustavat kirjoitukset uudesta, paremmasta ihmissuhteesta olivat puistattaneet Maria. Mistä koskaan voisi tietää, täyttyisikö hänen toiveensa paremmin uudessa suhteessa, vai kantaisiko hän mukanaan vuosien rasitteita ja ennakkoluuloja. Miten se mahtoi toisilta onnistua? Mari kadehti heitä, jotka heittäytyivät rakastuneina kerta toisensa jälkeen aloittamaan alusta uuden kumppanin kanssa.
Mari havahtui ajatuksistaan, kun

Ei kommentteja: