Heittelen vanhankansan mallisia riimirunoja nykykansan ällisteltäväksi. Runot ovat kaikki omiani, jonkulaesessa mielenhäirijössä rustattu. Runot on ilmaistu murteella ja ilman. Huumoriakin koitetaan pitää mukana. Kommentit olisi kivoja Tervetuloa vaan katsastamaan miten riimi soi! Toisen blogini osoite on: http://oivapenna.vuodatus.net/ TERVEMENOA!
maanantai 31. heinäkuuta 2017
PUUSTA KATSOEN.
Iltapäevää! Taas aletaan alusta- loppua näkemättä. Sokea silmä ei valoa havaitse, eikä kylmä sydän lumimiestä sulata!
***
Kesäinen päivä luonnon muuttaa voi. Puusta pitkään katsotaan tulevia päivijä. Ennustajaeukot kuumissaan laatii ennustuksia ja katso ! Syksy tulee aikanaan kunhan lumi tulee ja routa lähtee ajamaan porsaan kotiin.
***
Menneet päivät horisontissa, tulevaisuus taattu. Maattu on jalat kippurassa. Unessa nähty, hän tulee ja muuttaa kaiken. Hallelujaa huutaa yleisö ja lujaa juoksee pyhähenki mätikössä.
***
Taivaassa tarjoukset lopussa. Lapsilla itku. Tarjoillaan vaan olematonta. Uskoo ken voi, Toivo ei toivoaan menetä. Usko ei uskoaan tuhlaa ja Hiljalla on suu solmussa.
***
Pitkä matka on menneisyyteen, tuleva tarjolla. Ota siitä älä nirsoile. On se syöpä säästävälläkin. Ruoste raiskaa eikä polliisi koipiaan notkistele. Puujaloilla parempiin päiviin...
***
Huojuvat hongat humisee ja tikka naputtaa tahtia. Ajanhammas nakertaa kovaa puuta. Suuria puita mätkähtelee nurin ja kuriton sukupolvi on kadotettu voima. Paluuta ei näy!
***
Tuskaisin silmin katsoo äiti lapsensa kärsimysta. Tabu on lopussa ja rahatkin. Vierotusoire valtaa koko kehon. Tuskien taival kulkee ympyrää, Päämäärä on saavuttamatta. Kuolema korjaa rikotun elämän.
***
Jääkukat nousee kylmänkourasta. Pitkijä pellavia huutelee unohdettu kansa. Vuoret väistyy ja kukkulat horjuu mutta yksi on joka pysyy...Tietää kun kysyy!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti