Sivut

maanantai 17. joulukuuta 2018

JATKIS.

¨KULTATUKKA -23
-Olet piilottanut hänet tuonne ylähuoneisiin? hän kysyi töykeästi.
- Ei siellä ole ketään", Sirpa sanoo, Sotilas on hyvä ja tutkii jos epäilee. Täällä ei ole tosiaan ketään muita käynyt vielä tänä aamuna.
-Kun tulin töihin tuo hattu oli jo tuossa pöydällä. Ehkä täällä on joku janoinen käynyt juomassa omin lupinsa, ovethan on aina auki, sanoi Sirpa rohkeasti, -ja kun tässä mietin, muistan kun näin vahvan näköisen miehen kävelevän Onnelankankaalle päin, silloin kun olin saapumassa töihin".
-Perkeleen huora mikset sitä heti sanonut. Saatana nyt hän on saanut liian suuren etumatkan.Miehet kaikki ratsaille! Suuntana Onnelankangas.., huusi sotilas kiukuisena, ....perkele kun homma on hoidettu niin näet lunttu miten Suomalainen sotilas ottaa naisen. Miehet lähdetään.
Olli oli kuullut kaiken tuon tynnyriinsä. Tukahdetussa raivossaan hän meinasi monta kertaa hypätä piilostaan , rakkaintaan puolustamaan. Viisaana miehenä hän kuitenkin tiesi että se olisi hänen elämänsä viimeinen teko.
Ratsujen häipyessä tienmutkaan Sirpa nopesti vapautti rakkaansa piilopaikasta.
- Nyt on todella kiire rakkaani, hän sanoi, - ei mene kauan kun miehet huomaavat tulleensa petetyksi, sinun täytyy äkkiä lähteä metsän kautta työmaallesi, siellä sinulla ei ole mitään hätää. Niin syvälle metsään nuo koirat eivät tule.Ei rakkaani, minulla ei ole täällä mitään hätää, ensimmäiset asiakkaat ovat jo tulossa tuolla. mene tuolta takaovesta pääset heti metsän suojaan. Anna minulle suukko ja sitten menet".JAT.

Ei kommentteja: