KUKKANA KASVAN KERRAN
-
Vaekka kurijaa on ollu elämäni
ei siinä sattumia oo ollu laesin
kae väärällä hetkellä onneja
minä Luojalta pyytää taesin.
-
Eipä pyyntöni sattunu kohilleen
saen pelekkää kurijuutta, tuskaa
eikä tilanne vieläkää muuttunu
vaekka lähenen jo syksyn ruskaa.
-
Kun kuolen toevon että saesin vaen
olla kaoniina kukkana päevän
sepä korijaesi kolohut kovatkin
ja voesin tunteja onnen häevän.
-
Taekka perhona kaoniina lentäsin
minä suureen punaseen kukkaan
Niin luulen se onnen antaisi
minun rikottuun sielu rukkaan.
-Oiva Pennanen-
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti