Sivut

perjantai 8. helmikuuta 2019

JATKIS

PUTELLI-2
Työvoimanvähäisyys kuitenkin oli estänyt ajatuksen toteutuksen. Mutta kai aivan lähellä olisi se aika, kun Putelissakin, sen laajoilla vainioilla traktori möyryäisi. Piti ehdottomasti kulkea ajan mukana. Maatalouden kehitystä ja uudistuksia Putelissa katsottiin valppaalla mielellä.
Puteli oli kylän suurimpia taloja. Lypsäviä lehmiäkin kolmisenkymmentä. Vielä lisäksi oli kaksi hevosta.
Navetta oli komea kivinavetta. Vanhahan se jo oli, mutta siihen oli vasta laitettu uusi pärekatto, sekä sisäpuoleltakin uudistettu. Kyllä siellä nyt kelpasi emännän ja tyttärenkin elikoita hoidella.
Metsääkin Putelissa oli satoja hehtaareita. Isäntä Paavo olikin valistunut innokas metsiensä hoitaja. Hän seurasi tarkoin aikakauden uusimpia virtauksia kaikilla sektoreilla.
Sota-aika oli ollut raskas myöskin Putelissa. Toinen poika Kauko oli kaatunut sodassa.
Onneksi toinen poika Mikko, oli ollut liian nuori menemään sotaan. Vanhin lapsista tytär Mari oli vielä kotona, äitinsä apuna ja iltatähdet- kaksospojat Jussi ja Matti.
Syksyinen ruska alkoi olla kauneimmillaan. Monen värisenä se kirjavoi peltojen reunusta- metsien lehtipuut ja pensaat.
Syksynsateet tekivät sään koleaksi ja ikävän kosteaksi. Puinnit olivat enimmäkseen jo puitu. Vain muutaman talon viljat odottivat yhä vielä vuoroaan.
Yhtymän puimakoneet oli eilisiltana vedetty hevosilla Putelin puimatantereelle. Jossa nyt odottivat paikalleen asentamista.
Huomisaamuna aikaisin, olikin tarkoitus aloittaa koneiden asennus puintia varten.
Olihan Putelissa toki paljon puitavaa. Ainakin kolme pitkää päivää menisi, ennen kuin kaikki viljat olisi läpikäyty.
jat.

Ei kommentteja: