JATKIS-43

PUTELLI. -43
Puinti onnistui hyvin. Putelin tytär Mari toi, Antin palatessa kärryn hausta, korissaan puintiväelle kahvit. Myös nuoremmat Putelin pojat, Jussi ja Matti, olivat tulleet koulusta ja päässeet Antin kyydissä mukaan.
Paavokin alkoi olla iloisella päällä. Isoja murheita ei ollut enää painamassa. Oli mukavaa kun Mikkokin oli pysynyt erossa niistä törpöttely hommista. Puinnit olisi huomisen jälkeen loppu. Nämä kauralopuskat aamulla ja sitten Rajalassa muutama tunti. Loppuisi tämä viikkojen hermoilu. Pääsisi tosissaan kynnöille.
Pimeä painoi jo päälle ja säkit alkoivat loppua. Paavo huusi Antille:
- Antti hoi! Eläpä mene enää kuorman hakuun. Tulepa laittamaan kärryyn säkkikuormaa. Lopetetaan tältä illalta, kunhan tuo toinen kuorma on mennyt läpi.
Kevyesti lentelivät viljasäkit, kun Antti pani parastaan. Koska Allikin oli katsomassa piti näyttää kuinka voima tehoaa.
- Elä hiidessä tapa itseäsi. Kerkiäähän nuo, kun Mikko joutuu kaveriksi, Alli salaa kuiskutti.
- Hyvinhän nämä lentelee. Nämä ei paina mitään ruissäkkiin verrattuna, Antti sanoi
- Hölmö! Alli kuiskasi.- Enpä minä sitä tarkoittanut. Kato, kun on näin pimeä, lähetään suovan taakse, ei siellä kukaan ole näkemässä.
Antti vilkaisi ympärilleen. Vain hämärinä hahmoina puintiväki näkyi pimeään tottuneissa silmissä.
- Lähetään! Haluatko varmasti? Antti kysyi.
- Niin vietävästi, Alli vastasi kiihkeästi ja hyökkäsi Antin kaulaan.
***
- Missä vietävässä se Antti on. Kone pitäisi sammuttaa, Paavo huuteli pimeyteen.
- Äsken se oli tässä. Liekö menny kuselle, Pussilan vanhaisäntä sanoi.
- No saat, Mikko, sinäkin koneen pysähtymään. Kuskoon Antti rauhassa, Paavo sanoi.
jat.