PUTELLI. -31.
Eskokaan ei ollut mikään olematon mies, mutta paljon enemmän humalassa kuin Mikko, joten ottelusta tuli kovin epätasainen.
Äkkiä Esko oli nokkospuskassa selällään, yritellen riuhtoa Mikon puserosta.
- Kakaverit hei, kuulkaa, heittäkää helvettiin tappelu. Eihän tässä mitään. Otettiin vain muutama ryyppy. Mi-mikko päästä se Esko sieltä alta, Matti yritti änkyttää
Silloin Putelin Paavo tuli paikalle Rinteen Jaskan tullessa perässä.
- Nyt loppui tämä leikki, Mikko justiinsa lopetat. Ja nyt juomingit loppui tähän, Paavo sanoi sellaisella äänellä, että Mikko nousi Eskon päältä ja väistyi sivuun.
Paavo huomas pänikän nokkospuskassa. Hän otti sen rivasta kiinni ja aukaisi kannen sekä kaatoi liemet ja mäskit maahan. Sitten hän kääntyi Mikon puoleen, katsoi tiukasti häntä silmiin ja sanoi:
- Nyt tämä pelleily saa riittää. En jaksa enää katsoa tuota työaikana ryyppäämistä. Saat valita, jos hommat ei ilman kiljua huvita, voinet mennä sellaisiin töihin joissa viinatuoppi on aina tarjolla. Aivan liian kauan olen tätä sietänyt, mutta nyt täytyy muutoksen tulla, Paavo sanoi.
-Samat sanat Eskolle, työaikana ryyppäämisen on loputtava, jos meinaat mökkiä tukikohtana pitää, Jaskakin yhtyi puheeseen.
- Mutta tämä asia on tällä loppuun käsitelty. Nyt rysky kuntoon ja puimaan. Kohta on ilta, eikä rukiinpuinti ole vielä puolessa. Alkaakos ne pojat olkihommiin, vai pitääkö järjestellä väki uudelleen? Paavo kysyi.
- Eiköhän tässä hommat hoidella. Meni vähän liian pitkälle meillä tuo homma, Mikko sanoi kuin anteeksi pyydellen.
- No, se on sitten hyvä, jos tämä jääkin tähän, Paavo sanoi.
---
Sysipimeässä syyskuunillassa kuului yhä maamoottorin paukutus. Tunnelma oli hassun tuntoinen. Töitä tehtiin paremminkin kuulon, kuin näön turvin. Nuoret miehetkin olivat saaneet päänsä selviksi.
jat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti