PUTELLI. -48
- Olen katsonut että parempaan päin oisi asiat menossa. Siitä olenkin ollut kovasti mielissäni. Mutta samalla pelännyt, koska taas ratkeat... Ne olisivat Aution maatkin saatavissa vuokralle. En ole tohtinut puhuakaan, kun en ole tiennyt oletko vai et, Paavo sanoi.
- Olenhan minä pohtinut. Joku ratkasu se pitää tehdä. Se ainakin on varmaa, konien perässä en laukkaa. Jos ne Aution maatkin tulee. Mahdoton niitä on kopukalla hoitaa, Mikko sanoi sekä alkoi vetää puseroa päällensä.
- No minä lähden käymään Autiolla, Reino siellä ainakin on kotona. Se varmaan parhaiten tietää sen talonasiat, Paavo sanoi, tehden hänkin lähtöä.
- Sanohan Mikko, voisiko siihen luottaa, että työt alkaisi maistua traktorin kanssa? Paavo vielä kysyi.
- Takuulla! Kovasti tekisi mieli kokeilla, miten maa kääntyy moottorin voimalla. Tokihan minä maahommista tykkään, mutta hevosten kanssa eivät oikein kestä hermot. Lisäksi hevostyö on niin hidastakin, Mikko sanoi.
- No hyvä, tuo oli mieluista kuultavaa. Pitää alkaa tiedustella. Traktorit on vielä nykyäänkin nurkan takana. Tuonti vielä säännösteltyä. Kun löytäisi, vaikka vähän käytetyn. Ostaisi sitten uuden, kun niitä alkaa vapaammin saada, Paavo sanoi.
- Eihän sitä tälle syksyä varmasti saane mistään. Vaan jospa kevääksi. Jos panisi, vaikka ilmoituksen lehteen. Täytyy vissiin lähteä niiden hevosten kanssa värkkäilemään, Mikko sanoi.
***
Putelin Paavo asteli hyvillä mielin naapurin rakennuksia kohti. Tuntui hyvälle se Mikon kiinnostus... Taisipa sittenkin olla hyväksi se tappelu... Jos viinan ja kiljun lipitys unohtuisi kokonaan... Huhhuh kylläpä sateet on pehmittäneet nämäkin pellot vaikka ei ole viljelyssäkään... Eipä kyllä ole ojiakaan...Onhan siinä urakkaa jos nä- mä viljelykseen ottaa... pajua ja suurempaakin puuta ojat täynnä... Täytynee ottaa muutama jätkä hakata mykyttämään...
jat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti