PUTELLI -23
Ladon nurkassa oli moottori jonka molemmilla puolilla oli suuri vihreä vauhtipyörä. Toiselle puolelle, vauhtipyörän yhteyteen oli rakennettu hihnapyörä. Puinen teline, johon moottori oli kiinnitetty. Alustan toiseen päähän oli kiinnitetty suuri vesisäiliö, jonka yläpuolella oli metallisiivilä putkenpäässä.
- Siinäpä se moottori sitten on, pistetäänkö käyntiin? Luulen että kyllä se lähtee. Bensaa luulisin olevan tankissa, vettähän siinä ei ole, mutta tuskin se pieni pyörähdys haittaa, Kusti sanoi.
- Ehdottomasti pannaan käyntiin. Sitten opetat tarkasti mitä siinä pitää tehdä.
- No, eipä siinä ihmeitä tarvitse. Moottori on aivan idioottivarma... Kun vain on bensaa, niin sehän paukuttaa kyllä vaikka kuinka kauan. Kertaakaan ei moottorinvuosi puinti viivästynyt, Kusti mainosti.
Kusti aukaisi polttoainehanan, väänteli joitakin vipuja, käänsi sitten vauhtipyörän kehällä olevasta syvennyksestä metalisen kädensijan esille. Tarttui sitten kahvaan ja pyöräytti moottoria, heti ensikerralla moottori alkoi paukuttaa, yksisylinterisen moottorin paukuttavaa käyntiä.
Sitten hän väänteli kaasuvipua, pienemmälle ja suuremmalle, kunnes hän sammutti moottorin.
- Kylläpäs tosiaan lähti hyvin käyntiin, vähän erilailla mitä Jussin Hoppa. Kerta tempasu ja kone on käynnissä, Rinteen Jaska ihsteli..
- Kyllä hermot säästyy, jos aina tuolla lailla, helpolla käynnistyy, Antti otapas sinä nuorena miehenä nyt kaikki opit mieleesi mitä Kusti opettaa, tehdään sinusta vakituinen moottorinkäyttäjä, Paavo sanoi.
- Hehee! Eihän siinä käyttäjää tarvitse, nappaa käyntiin, kun puinnin aloittaa sekä
sammuttaa kun lopettaa, Kusti naureskeli.
- Eikö? Jussi kyllä oli ihan niillä töin aina kokosyksyn, sano että se on vahdittava moottoria, että ei liikaa kuumene. Kuulema leikkaa jummiin, Paavo ihmetteli.
jat.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti